Kansoista ja valloista

Kirja-arvostelu:  Yhden miehen enemmistö , Timo Soini, Otava 2021 Timo Soini on kirjoittanut poliittisen uran päätyttyään omaelämänkerran. Soinilta on aiemmin tullut kaksikin omaelämänkerrallista teosta perussuomalaisten puheenjohtajana, Maisterisjätkä (2008) ja Peruspomo (2014). Yhden miehen enemmistö on silti Soinin kertomus koko elämästään ja poliittisesta urastaan. Tässä kohtaa hyvä kertoa, että olen Perussuomalaiset r.p:n jäsen ja olin mukana 2017 puoluekokouksessa, jossa pidin kannatuspuheenvuoron Laura Huhtasaarelle . Yhden miehen enemmistön voi jakaa sisällöltään kolmeen osaan. Ensin Soini käy läpi henkilökohtaista elämäänsä ja nuoruuttaan SMP:n riveissä. Keskellä Soini kirjoittaa taipaleestaan perussuomalaisissa ja loppu kolmannes käsittelee Soinin aikaa ulkoministerinä. Soini on aiemmin käynyt menneisyyttään aiemmissa kirjoissaan ja mediassa, joten yllättäviä paljastuksia SMP-ajoista tai Soinin elämästä ei tule. Mutta tuntuu, että Soini poistuttuaan päivänpolitiikasta oli...

 Kirja-arvostelu: The Collapse of the Third Republic - An inquiry into the Fall of France in 1940 (1970), William L. Shirer Ranskalaisia SOMUA S35 panssarivaunuja Dunkerquen tienoilla toukokuussa 1940 William L. Shirer oli amerikkalainen toimittaja, joka työskenteli kirjeenvaihtajana maailmansotien välisessä Euroopassa ja natsi-Saksassa. Shirerin kuuluisin teos on Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho.( Arvosteluni löytyy tästä ) Shirer työskenteli myös Ranskassa ja on kirjoittanut perusteellisen teoksen Ranskan kolmannen tasavallan lopusta  Adolf Hitlerin armeijoiden voiton myötä vuonna 1940. Kirja on yli 900 sivunsa kanssa pitkä, mutta sen ansio on, että se mahdollistaa syventymisen kolmannen tasavallan sisäiseen valtadynamiikkaan ja ajan ulkopolitiiseen kehitykseen. Ranskan sotilaallisen tappion läpikäynti auttaa ymmärtämään yhtä Hitlerin kuuluisinta ja merkityksellisintä voittoa.  Tasavallan alkuajoista Kolmas tasavalta syntyi vuona 1870, kun keisari Napoleon III ...

Tänään tulee 20 vuotta siitä, kun islamistinen terrorijärjestö Al-Qaida toteutti kaappaamalla matkustajalentokoneita terrori-iskujen sarjan Yhdysvalloissa, joissa kuoli n. 3000 ihmistä ja New Yorkin maamerkkinä toimineet WTC-tornitalot tuhoituivat. Kuvia romahtavista tornitaloista levisi maailmalle reaaliajassa television välityksellä ja se on ensimmäisiä uutistapahtumia, mistä minulla on selkeät muistikuvat. Se oli vuosituhannen alun ihmisten John F. Kennedyn murha, josta ihmiset muistavat, missä he olivat, kun kuulivat terrori-iskusta. Terrori-iskut muovasivat 2000-luvun alun ilmapiiriä. Yhdysvallat oli kylmän sodan voittaja ja sen globaali hegemonia näytti vahvemmalta kuin milloinkaan vuonna 2001. Terrori-iskut näyttivät, että Yhdysvallat ei olekaan kaikkivoipa.  Terrori-iskujen suora seuraus oli Afganistanin sota ja Al-Qaidaa tukenut Taliban-hallitus kaadettiin Yhdysvaltojen toimesta jo loppuvuodesta 2001. Vaikka Al-Qaida -johtaja Osama bin Ladenia ei saatu vielä kiinni, oli Af...

Viime päivinä koko maailman katseet ovat kohdistuneet Afganistaniin, missä tapahtui jotakin, mitä kukaan ei olisi uskonut. Islamistinen Taliban valtasi Afganistanin pääkaupunki Kabulia myöten, kun se 20 vuotaa aiemmin oli murskattu sotilaallisesti Yhdysvaltain asevoimien johdolla ja ajettu piileskelemään Afganistanin ja Pakistanin vuoristoon. Taliban osoitti, että sen edustama islamistinen maailmankatsomus on aito poliittinen ja sotilaallinen voima ainakin Afganistanin kaltaisessa vuoristoisessa, heimositeiden ja islamin hallitsemassa maassa. Minusta Talibanin voitto Afganistanissa kertoo myös jotain Yhdysvaltain johtamasta liberaalista lännestä, joka lopulta lähti imperiumin hautamaaksi kutsutusta Afganistanista ilman että se olisi luonut tavoittelemansa demokraattisen ja naisten oikeuksia kunnioittavan Afganistanin. Taliban Afganistanin presidentinpalatsissa Liberalismi ei ollutkaan historian loppu Francis Fukuyaman tunnetuksi tekemä termi "historian lopusta" kuvaa mielestä...

Kolmannen valtakunnan vieraat - Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944,  Markku Jokisipilä ja Janne Könönen,  2013 Otava Talvisota ja jatkosota ovat nykyajan Suomen kansallisen kertomuksen ja identiteetin peruskiviä. Molemmat sodat nähdään syystäkin Suomen kansan sankaritarinoina. Mutta jatkosodan tarinaan kuuluu myös kumppanuus Adolf Hitlerin natsi-Saksan kanssa, joka ei oikein sovi nyky-Suomen omakuvaan demokratiaan ja ihmisoikeuksiin sitoutuneena maana. Jokisipilän ja Könösen Kolmannen valtakunnan vieraat käy läpi Suomen ja natsi-Saksan suhteita Hitlerin valtakauden ajalta. Kirja ei ole kattava teos kaikista Suomen ja Saksan suhteista siltä ajalta, Jokisipilä ja Könönen keskittyvät kulttuuri- ja sotilassuhteisiin, ja ohittavat esimerkiksi taloussuhteet kokonaan. Kirja silti pyrkii sijoittamaan Suomen Saksa-suhteet historialliseen kontekstiin ja määrittelemään ajan "saksalaismielisyyden" ja sellaista harjoittaneet henkilöt. Saksa oli Suomelle vuosisatoja tärkeä, e...

  Timo Soini populismin poluilla , Aarni Virtanen , Art House 2021 FT Aarni Virtanen, joka on aiemmin kirjoittanut elämänkerran Veikko Vennamosta, on kirjoittanut elämänkerran suomalaisen politiikan 2010-luvun yhdestä suurimmista nimistä, eli Timo Soinista . (Tässä kohtaa syytä kertoa, että itse olen aina äänestänyt perussuomalaisia 2011 eduskuntavaaleista lähtien, lukuunottamatta 2012 presidentinvaaleja, ja ollut puolueen jäsen vuodesta 2012, jolloin Soini on ollut minua hyväksymässä puolueeseen. Olen myös ollut aktiivisesti mukana puolueen toiminnassa, mukaan lukien kuuluisat Turun (2015) ja Jyväskylän (2017) puoluekokouksissa.) Soinin tarina on jopa politiikan mittapuulla melkoinen. Hän perusti puolueen, joka pitkän taipaleen jälkeen nousi suurten puolueiden joukkoon, pääsi ulkoministeriksi, mutta lähti omasta puolueestaan ja lopetti uransa vanha suursuosio muistona. Soinin uran alku SMP:ssä ja perussuomalaisissa Virtanen lähtee käymään soinin tarinaa kronologisesti. Ensin käydä...

 Aiemmin kirjoitin blogiinin kirja-arvostelun   Stephen Kingin Richard Bachman-romaanista Vimma. Samassa niteessä oli Kingin toinen romaani Juokse tai kuole. Vimma oli lähimenneisyyteen sijoittuva aikalaiskuvaus, kun taas Juokse tai kuole on dystopiakertomus tuelvaisuudesta. Silti koen, että molemmissa King kommentoi oman aikansa Yhdysvaltoja. Tosi-tv:n hallitsema dystopia Juokse tai kuole (The Running Man 1982), Richard Bachman/ Stephen King , Suomentanut Leevi Lehto Juokse tai kuole sijoittuu vuoden 2025 Yhdysvaltoihin, jossa talous ja yhteiskuntajärjestys ovat romahtaneet. Päähenkilö Ben Richards on slummien kasvatti, joka päättää osallistua julmaan tosi-tv-kilpailuun ansaitakseen rahaa tyttärensä sairaskuluihin. Sillä romaanin tulevaisuuden Yhdysvalloissa alemmilla yhteiskuntaluokilla ei ole juuri rahaa tai oikeuksia. He joutuvat asumaan ja työskentelemään erittäin saastuneissa oloissa. Yksi romaanin teema on luokkavastakkainasettelu. Tässä dystopiassa ihmisiä hallitaan to...