Siirry pääsisältöön

Kirja-arvostelu: Juokse tai kuole

 Aiemmin kirjoitin blogiinin kirja-arvostelun Stephen Kingin Richard Bachman-romaanista Vimma. Samassa niteessä oli Kingin toinen romaani Juokse tai kuole. Vimma oli lähimenneisyyteen sijoittuva aikalaiskuvaus, kun taas Juokse tai kuole on dystopiakertomus tuelvaisuudesta. Silti koen, että molemmissa King kommentoi oman aikansa Yhdysvaltoja.



Tosi-tv:n hallitsema dystopia

Juokse tai kuole (The Running Man 1982), Richard Bachman/Stephen King, Suomentanut Leevi Lehto

Juokse tai kuole sijoittuu vuoden 2025 Yhdysvaltoihin, jossa talous ja yhteiskuntajärjestys ovat romahtaneet. Päähenkilö Ben Richards on slummien kasvatti, joka päättää osallistua julmaan tosi-tv-kilpailuun ansaitakseen rahaa tyttärensä sairaskuluihin.

Sillä romaanin tulevaisuuden Yhdysvalloissa alemmilla yhteiskuntaluokilla ei ole juuri rahaa tai oikeuksia. He joutuvat asumaan ja työskentelemään erittäin saastuneissa oloissa. Yksi romaanin teema on luokkavastakkainasettelu.

Tässä dystopiassa ihmisiä hallitaan tositv-ohjelmilla. Yhteiskunta tarjoaa jokaiselle kansalaiselle Freevee-laitteen, jossa esitetään ohjelmia, jossa köyhistä oloista tulevia kilpailijoita rääkätään ja nöyryytetään, usein jopa aiheuttamalla osallistujille aitoa fyysistä vahinkoa. 

Pidin mielenkiintoisena, että sekä Vimmassa että tässä romaanissa televisio saa suhteellisen paljon huomiota. Tuntuu, että Kingin sukupolven amerikkalaisille televisiolla oli iso merkitys. Nykyään televisio on menettänyt merkitystään erilaisille internet-palveluille. Mutta toisaalla tositv ei ole kadonnut ja tositv kilpailijoita laitetaan käymään läpi kaikenlaista kameroiden edessä Temptation Island -kaltaisten formaattien muodoissa, kuten Kingin dystopiassa.

Romaanin päähenkilöllä Ben Richardsilla pääsee lopulta suurimpaan ohjelmaan Juokse tai kuole, jossa nimensä mukaisesti osallistujien pitää juosta tai heidät tapetaan tv-yhtiön metsästäjien toimessa. Ohjelma on jopa interaktiivinen, sillä yleisö voi osallistua siihen antamalla vihjeitä pakenevista kilpailijoista. Köyhät osallistujat tulevat tapetuiksi, vaikka heillä on teoreettinen mahdollisuus miljardin pääpottiin selviämällä tarpeeksi kauan.

Juokse tai kuole -ohjelma ei ole kuitenkaan pelkkää viihdettä. Sillä on kaksi muutakin tehtävää. Ensiksi siihen valitaan kilpailijoiksi alempien sosiaaliluokkien älykkäimmät ja aloitteelsimmat yksilöt. Tappamalla nämä tositv:n yhteydessä hallitseva eliitti pääsee eroon mahdollisista häiriöntekijöistä ja kapinoitsijoista. Toinen tarkoitus on, että se lietsoo vastakkainasettelua ylempien ja alempien yhteiskuntaluokkien välillä. Juokse tai Kuole -ohjelman idea on esittää köyhät osallistujansa huonossa valossa, jopa rikollisina,  ja siten oikeuttaa heidän tappamisensa. Eli tositv:stä on tehty keino tukea vallitsee autoritaarista hallintoa.

Ben Richards paljastuu poikkeukselliseksi kilpailijaksi pakomatkallaan ja hänen tarinansa on jännittävää luettavaa. Romaani ei ole kovin pitkä, niin King pitää jännitteen koko ajan korkealla.

Juokse tai Kuole -romaani toimiikin kahdella tasolla. Se on ensinnäkin onnistunut jännitysromaani, Se on myös mielenkiintoinen dystopiakuvaus ja kuvaus yhteiskuntaluokkien jännitteistä ja massojen hallinnassa modernin viihdeteollisuuden keinoin. Osa tulevaisuudenkuvauksesta ei ole vanhentunut niin hyvin, sillä Yhdysvallat ei ole romahtanut ainakaan vielä taloudellisesti ja eikä ole täysin saasteiden likaama. Ja toisin kuin romaanissa, niin 2020-luvulla tositv-kilpailijoiden ei tarvitse kuvata itseään ja lähettää kasetteja postissa tuotantoyhtiölle. Mutta romaanin loppuratkaisussa on elementti, joka osui profeetallisesti maaliinsa.

Itse pidin romaanista ja voin suositella sitä jännityskirjallisuuden ystäville ja Kingin tuotannon faneille.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II  (The Rise and Fall of the Third Reich), William L. Shirer, Suomentanut Tapio hiisivaara, K. J. Gummerus osakeyhtiö 1962-63 Jyväskylä William L. Shirer Kun natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan ja Saksa miehitettiin, niin samalla vallattiin suuri määrä saksalaisia arkistoja ja sodan jälkeen natsipuolueen jäseniä ja sotilaita kuulusteltiin ja tuomittiin. Näiden arkistojen ja kuulustelupöytäkirjojen avulla amerikkalainen William Shirer lähti kirjoittamaan Kolmannen valtakunnan historiaa. Shirer oli toimittaja, joka työskenteli ensin Euroopassa ja sitten natsi-Saksassa 1934-1940. Hän siis oli todistamassa natsi-Saksan elämää ja oli mm. paikan päällä seuraamassa Compiègen aselevon allekirjoittamissa 1940, jossa Hitler oli henkilökohtaisesti kostamassa Ranskalle Saksan tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka kirjoittaminen tapahtui alle 20 vuotta toisen maailmansodan ja natsien kukistumisen jälkeen, nin Shirer koki, että saatavilla olevat k

Kirja-arvostelu: Talvisota

Talvisota, Antti Tuuri, Otava 1984 Antti Tuurin Talvisota-romaani kuuluu Tuurin Pohjanmaa-kirjasarjaan ja romaani kertoo pohjanmaalaisista kootun Jalkaväkirykmentin 23 talvisodasta.  Kirjan kertoja ja päähenkilö on Tuurin Pohjanmaa -kirjasarjan keskiössä olevan Hakala-suvun jäsen Martti, joka on rivimiehenä pohjalaisrykmentissä. Tuurin tavoitteena on kuvata talvisotaa enemmän sotilaiden kollektiivisena kokemuksena. Suurimman osan ajasta Hakalan kerronta on me-muotoisessa ja vaihtelee rykmentin tasolta henkilökohtaiselle tasolle ja kaikesta sen välillä tilanteen mukaan. Kirja alkaa kun rykmentin miehet lähtee Pohjanmaalta Karjalankannakselle ylimääräisten kertausharjoitusten johdosta lokakuussa 1939. Ensin kuvataankin rykmentin siirtymistä ja odottelua, kun Suomi ja Neuvostoliitto neuvottelivat Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Mehän tiedämme, miten niissä kävi, mutta sotilaille sodan syttyminen ei ollut varmaa, vaikka siihen valmistaudittiin mm. erilaisilla linnoitustö

James Burnham ja managerit

James Burnham Kirja-arvostelu: The Managerial Revolution: What is Happening in the World (1941), James Burnham James Burnham (1905-1987) oli amerikkalainen poliittinen teoreetikko ja filosofi, jonka ehkä tunnetuin perintö oli teorian muotoileminen managerien vallasta, joka korvaisi kapitalisten järjestelmän 1900-luvulla.  The Managerial Revolution teos, jossa hän esittelee teoriansa toisen maailmansodan alkupuolella, kun Burnhamin kotimaa Amerikka oli vielä muodollisesti sodan ulkopuolella. Nykyään Burnhamin ensin muotoilema teoria managerien vallasta on USA:n johtaman liberaalin maailmanjärjestyksen oikeistolaisten arvostelijoiden käytössä. Burnhamin teorian lähtökohta on, että managerit, jonka muodostavat liikejohtajat, teknikot, byrokraatit ja sotilaat, muodostaisi uuden hallitsevan luokan ja korvaisi vanhan kapitalistisen mallin. Burnhamin mukaan Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa olivat pidemmällä tässä kehityksessä ja näiden maiden malli inspiroi Burnhamin teoriaa. Neuvost