Siirry pääsisältöön

Miltä Kiinan ja Taiwanin sota näyttäisi?

Pohdin eilisessä bloggauksessani Kiinan mahdollista hyökkäystä Taiwanille ja jatkan tässä kirjoituksessa samalla teemalla. 

Alkuun lyhyt päivitys Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puhemiehestä Nancy Pelosista, joka julkaisi käynnissä olevan Aasian matkansa ohjelman, jossa ei ollut mainintaa vierailusta Taiwanilla. Pelosin Taiwan vierailu on silti mahdollinen, vaikka ei nyt näytä toteutuvan. Kiinalaiset olivat uhanneet kovilla vastatoimilla, jos Pelosi vierailun tekee.

Tavoitteeni tässä kirjoitussarjassa on kirjoittaa omia ajatuksia ylös mahdollisesta Taiwanin konfliktissa. Alla esitän erilaisia skenaarioita, miten Kiinan hyökkäyksessä voisi käydä. En ole sotilasteknologian tai minkään vastaavan asiantuntija, joten esittämäni skenaariot ovat lähinnä omia arvauksia, miten konflikti voi edetä. Pyrin kuitenkin esittämään vain sellaista, minkä voin uskoa olevan mahdollista.

Nämä skenaariot eivät keskity sotilaallisiin yksityiskohtiin, jotka ovat tosipaikan tullen tärkeitä, mutta joiden läpikäymiseen tässä yhteydessä minulla ei ole tarpeeksi asiantuntemusta. Lisäksi olen sitä mieltä, että on aidosti suuri arvoitus, miten hyvin Kiinan ja Yhdysvaltojen asevoimat selviävät toisiaan vastaan nykyajan teknologiapainotteisessa sodankäynnissä.



Lähtökohtia ja olettamuksia

Ensin on syytä mainita, että Kiinan väestö (1,4 miljardia) on suunnattoman suurempi kuin Taiwanin (vajaat 24 miljoonaa). Jos Kiina yrittää Taiwanille hyökätä, on Taiwanin omin resurssein vaikea pitää puoliaan kauan, ainakin jos Kiinan maihinnousu onnistuu.

Toiseksi Taiwan on manner-Kiinan välittömässä läheisyydessä, mutta kaukana Pohjois-Amerikassa. Täten jos Yhdysvallat tulee Kiinan avuksi, joutuu se toimimaan kaukana kotoa, kun Kiina on taas kotikentällään. Yhdysvalloilla on kuitenkin Tyynellämerellä ja Kaukoidässä sotilastukikohtien verkosto, joka auttaa toimimaan alueella.

Oletan, että jos Kiinan johto päättää aloittaa hyökkäyksen Taiwanille, on se siihen hyvin valmistautunut. Sota Taiwania ja Yhdysvaltoja vastaan voi sulkea kauppamerenkulun Kiinalta, joten Kiinan johdon voi olettaa, että se selviää konfliktin alusta ilman ruoka- tai energiapulaa, järjestelmän kaatavaa talouslamaa tai aseiden nopeaa loppumista.

Oletan myös, että Taiwanin asevoimat ovat motivoituneita ja valmistautuneita puolustamaan saartaan Kiinan hyökkäykseltä, eikä konflikti lopu saman tien taiwanilaisten sotilaiden maanpuolustustahdon välittömään romahdukseen.

Vaikka Yhdysvallat ja Kiina molemmat ovat ydinasevaltoja, niin uskon molempien välttelevän ydinaseiden käyttöä. Jos konflikti eskaloituu, tilanne voi muuttua.

Seuraavaksi skenaarioihin:

1. skenaario: Kiina ei tee mitään

Kirjoitteluni aihe on Kiinan hyökkäys Taiwanille, mutta silti haluan todeta, että on pidä sitä mitenkään väistämättömänä kuluvan vuosikymmennen aikana. Kiinan kommunistijohto ajaa ja on ajanut vuosikymmeniä yhden Kiinaan politiikkaa ja on valmis estämään Taiwanin itsenäistymisen tai lopullisen lipeämisen Kiinan valtapiiristä.

Silti Kiinalla ei ole tarvetta ratkaista Taiwanin kysymystä juuri nyt. Kiina on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana valtavasti ja todennäköisesti vahvistuu suhteessa Yhdysvaltoihin ja sen liittolaisiin Tyynenmeren alueella. Kiinalla on varaa odottaa parempaa hetkeä hyökkäykselle.

Ja hyökkäys Taiwaniin sisältää riskejä. Taiwaninsalmi ei ole iso, mutta merivirrat ja sääolosuhteet ovat vaikeat. Maihinnousuoperaatio ei olisi yksinkertainen. Taiwanilla on käytössään kehittyneitä amerikkalaisia asejärjestelmiä ja Yhdysvallat voi tulla apuun. Jos Yhdysvaltojen laivasto saartaa Kiinan ja lopettaa kauppamerenkulun, Kiina talous voi ajautua syvään lamaan ja pulaa voi tulla ruoasta ja energiasta. Kenties Kiinan johto päätyy odottamaan.

2. skenaario: Kiina valtaa Taiwanin nopeasti, Yhdysvallat ei tule apuun

Kuten yllä olevasta voi päätellä, tämä olisi Kiinan ihanneskenaario. 

Operaatio alkaa massiivisilla iskuilla ohjuksilla Kiinan mantereelta Taiwanin asevoimia vastaan. Tavoitteena on lamauttaa taiwanilaisten ilmapuolustus ja kyky iskeä Kiinan maihinnousualuksia vastaan

Seuraavaksi Kiinan sotilaat tekevät huollellisesti valmistellun maihinnousun Taiwanille varmistaen useita sillanpääasemia. Kiinan ilmavoimat varmistaa ilmaherruuden ja sen tuella kiinalaiset sotilaat etenevät nopeasti.

Samaan aikaan amerikkalaiset harkitsevat omaa reaktiotaan. Yhdysvaltojen presidentti tuomitsee vahvasti Kiinan aggression ja länsi asettaa Kiinalle kasan pakotteita. Kuitenkin lännelle tärkeitä kauppasuhteita Kiinaan ei olla valmiita katkaisemaan. Yhdysvaltojen sotilasjohto ei myöskään usko, että maan laivaston väliintulo pelastaisi Taiwanin, kun kiinalaisilla olisi hyvä mahdollisuus upottaa amerikkalaisia aluksia mantereelta käsin. 

Yksin jäänyt ja sotilaallisessa alakynnessä oleva Taiwanin hallitus päättää antautua. Taiwanin hallituksen viimeinen tavoite on neuvotella antautumisen yhteydessä Taiwanille annos itsehallintoa Pekingin vallan alla, mutta Hongkongin kohtalo ei rohkaise.


3. skenaario: Taiwan torjuu kiinalaiset Yhdysvaltojen tuella

Tässä skenaariossa Kiina yrittää toteuttaa edellisen, mutta epäonnistuu.

Kiinan maihinnousua alustetaan massiivisin ohjusiskuilla. Taiwanin kehittynyt ilmapuolustus onnistuu rajaamaan vahingot siedettäviksi. Kun Kiinan maihinnousualukset lähestyvät Taiwania, onnistuvat taiwanilaiset upottamaan useita niistä.

Kiinalaiset sotilaat varmistavat sillanpääasemia maihinnousuilla, mutta päättäväiset taiwanilaiset onnistuvat pysäyttämään kiinalaisten etenemisen alkuunsa. 

Yhdysvallat päättää lähteä tukemaan Taiwania vahvasti alusta lähtien ja lähettää laivueensa Kiinamerelle. Myös kehittyneitä amerikkalaisia asejärjestelmiä lähetetään Taiwanille ilmatorjuntaa varten. Täten Kiina menettää mahdollisuutensa tukea ja huoltaa Taiwanille laskettua joukkojaan, jotka ovat nyt pulassa. Yhdysvallat asettaa Kiinan kauppasaartoon, joka iskee pahasti Kiinan talouteen.

Nöyryytetty Kiina taipuu. Kiinan presidentti eroaa ja uusi johto neuvottelee suhteiden palauttamisessa. Ehtona kuitenkin on Taiwanin itsenäisyyden tunnustaminen ja Taiwanin vastaisen Kiinan rannikon demilitarisaatio.

4. skenaario: Yhdysvallat tulee Taiwanin avuksi, mutta se ei riitä

Kun Kiina aloittaa ohjusiskunsa Taiwania vastaa, Yhdysvallat reagoi ja päättää seisoa Taiwanin rinnalla.

Ensi hätään Yhdysvaltojen apu ei auta. Taiwanin puolustus on lamaantunut Kiinan iskuista ja kiinalaisten maihinnousut onnistuvat. Kiinan sotilaat etenevät Taiwanilla kun totuuden hetki koittaa.

Amerikkalainen laivasto-osasto saapuu Taiwanin lähettyville tavoitteenaan varmistaa aseavun kuljettamien taiwanilaisille ja estää kiinalaisten alusten liikenne Taiwaninsalmella.

Tätä hetkeä kiinalaiset ovat odottaneet. Kiinan kehittyneet ohjukset iskevät Yhdysvaltojen laivasto-osastoa vastaan upottaen jättimäisen lentotukialuksen ja useita pienempiä pinta-aluksia. Pearl Harboriin vertautuva takaisku järkyttää amerikkalaisia ylintä johtoa myöten ja paniikissa amerikkalaiset päättävät, että kaukainen Taiwan ei ole tappioiden arvoinen.

Yhdysvallat neuvottelee tulitauon kiinalaisten kanssa jättäen taiwanilaiset oman onnensa nojaan johtaen Taiwanin antautumiseen. Kiinan ja lännen kauppasuhteet romahtavat, mutta Kiina jatkaa kauppaa muun maailman kanssa. Yhdysvaltojen globaalille sotilasmahdille Taiwanin fiasko on suuri nöyryytys ulkoisesti ja sisäisesti itseluottamus rakoilee pahasti.

Lentotukialus USS Ronald Reagan

5. skenaario: Kiina valtaa Taiwanin, Yhdysvallat jatkaa taistelua Tyynellämerellä

Tämä skenaario etenee aluksi kuten 4. skenaario. Kiina hyökkää Taiwanille ja onnistuu upottamaan aluksia avuksi tulevassa Yhdysvaltojen laivasto-osastossa.

Mutta nyt Yhdysvaltojen johto katsoo, että se voi jatkaa taistelua. Lentotukialuksen upotus on nöyryytys ja pakottaa vetämään amerikkalaiset alukset Kiinan lähivesiltä. Mutta Yhdysvalloilla on Tyynellämerellä sotilastukikohtien verkosto. Amerikkalaisia tukikohtia on Etelä-Koreassa ja Japanissa.

Yhdysvallat päättää jatkaa sotaan muodostamalla merisaarron Kiinan kauppamerenkululle Tyynellämerellä toivoen sen iskevä ajan myötä pahasti Kiinan talouteen ja eristäen Kiinan kauppakumppaneistaan Aasian ulkopuolella. Kaukoidän tukikohdista käsin amerikkalaiset yrittävät iskeä kiinalaisia vastaan merellä ja maalla. Kiinalaisilla ei ole keinoja toimia kaukana kotimaastaan, ja tilanne tasaantuu saartoon ja säännöllisiin ilmaiskuihin.

Tämän skenaarion etenemistä en lähde ennustamaan yhtä niemimaata lukuun ottamatta. Kyseessä olisi taistelu globaalin supervallan asemasta.

Skenaario 5B: Tilanne kuumenee Korean niemimaalla


Jos jokin 5. skenaarion tapainen pattitilanne toteutuu, eli Yhdysvallat vetäytyy kauemmas sotilastukikohtien suojaan toteuttamaan saartoa Kiinaa vastaan, jättää se yhden potentiaalisen ruutitynnyrin Kaukoitään.

Tarkoitan tietysti Korean niemimaata, joka on ollut syvästi jakautunut Pohjoiseen ja Etelään 1950-luvun alusta käydystä Korean sodasta saakka. Korean niemimaalle sota voisi levitä kahdella tapaa.

Kiinalle hyökkäys Yhdysvaltojen liittolaista Etelä-Koreaa vastaan Pohjois-Korean kautta voisi olla tapa saada pois yksi liittolainen pois amerikkalaisilta Kaukoidästä ja painostaa toista, eli lähellä olevaa Japania.

Pohjois-Korean johtajalle Kiinan ja Yhdysvaltojen sota voisi tarjota tilaisuuden yrittää niemimaan yhdistämistä pohjoisen alaisuuteen hyökkäämällä etelää vastaan ja houkuttelemaan Kiinan mukaan, motiivina amerikkalaisten liittolaisten eliminointi.

En lähde enempää spekuloimaan sotaa Korean niemimaalla, mutta Pohjois-Korealla on nykyään ydinase, joten sen mukaantulo lisää ydinaseiden käytön todennäköisyyttä.

Lopuksi

Tavoitteenani ei siis ole esittää yksityiskohtaisia ennustuksia, vaan erilaisia skenaarioita, joilta Taiwanin konflikti voi näyttää. Jos konflikti toteutuu, niin sillä tulee olemaan valtaisia geopoliittisia ja taloudellisia seurauksia, joita vain vähän sivusin tässä. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II  (The Rise and Fall of the Third Reich), William L. Shirer, Suomentanut Tapio hiisivaara, K. J. Gummerus osakeyhtiö 1962-63 Jyväskylä William L. Shirer Kun natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan ja Saksa miehitettiin, niin samalla vallattiin suuri määrä saksalaisia arkistoja ja sodan jälkeen natsipuolueen jäseniä ja sotilaita kuulusteltiin ja tuomittiin. Näiden arkistojen ja kuulustelupöytäkirjojen avulla amerikkalainen William Shirer lähti kirjoittamaan Kolmannen valtakunnan historiaa. Shirer oli toimittaja, joka työskenteli ensin Euroopassa ja sitten natsi-Saksassa 1934-1940. Hän siis oli todistamassa natsi-Saksan elämää ja oli mm. paikan päällä seuraamassa Compiègen aselevon allekirjoittamissa 1940, jossa Hitler oli henkilökohtaisesti kostamassa Ranskalle Saksan tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka kirjoittaminen tapahtui alle 20 vuotta toisen maailmansodan ja natsien kukistumisen jälkeen, nin Shirer koki, että saatavilla olevat k

Kirja-arvostelu: Talvisota

Talvisota, Antti Tuuri, Otava 1984 Antti Tuurin Talvisota-romaani kuuluu Tuurin Pohjanmaa-kirjasarjaan ja romaani kertoo pohjanmaalaisista kootun Jalkaväkirykmentin 23 talvisodasta.  Kirjan kertoja ja päähenkilö on Tuurin Pohjanmaa -kirjasarjan keskiössä olevan Hakala-suvun jäsen Martti, joka on rivimiehenä pohjalaisrykmentissä. Tuurin tavoitteena on kuvata talvisotaa enemmän sotilaiden kollektiivisena kokemuksena. Suurimman osan ajasta Hakalan kerronta on me-muotoisessa ja vaihtelee rykmentin tasolta henkilökohtaiselle tasolle ja kaikesta sen välillä tilanteen mukaan. Kirja alkaa kun rykmentin miehet lähtee Pohjanmaalta Karjalankannakselle ylimääräisten kertausharjoitusten johdosta lokakuussa 1939. Ensin kuvataankin rykmentin siirtymistä ja odottelua, kun Suomi ja Neuvostoliitto neuvottelivat Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Mehän tiedämme, miten niissä kävi, mutta sotilaille sodan syttyminen ei ollut varmaa, vaikka siihen valmistaudittiin mm. erilaisilla linnoitustö

James Burnham ja managerit

James Burnham Kirja-arvostelu: The Managerial Revolution: What is Happening in the World (1941), James Burnham James Burnham (1905-1987) oli amerikkalainen poliittinen teoreetikko ja filosofi, jonka ehkä tunnetuin perintö oli teorian muotoileminen managerien vallasta, joka korvaisi kapitalisten järjestelmän 1900-luvulla.  The Managerial Revolution teos, jossa hän esittelee teoriansa toisen maailmansodan alkupuolella, kun Burnhamin kotimaa Amerikka oli vielä muodollisesti sodan ulkopuolella. Nykyään Burnhamin ensin muotoilema teoria managerien vallasta on USA:n johtaman liberaalin maailmanjärjestyksen oikeistolaisten arvostelijoiden käytössä. Burnhamin teorian lähtökohta on, että managerit, jonka muodostavat liikejohtajat, teknikot, byrokraatit ja sotilaat, muodostaisi uuden hallitsevan luokan ja korvaisi vanhan kapitalistisen mallin. Burnhamin mukaan Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa olivat pidemmällä tässä kehityksessä ja näiden maiden malli inspiroi Burnhamin teoriaa. Neuvost