Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2022.

Kenraali Wrangelin sisällissota

Kirja-arvostelu: Kenraali Wrangelin muistelmat  (julkaistu 1928 venäjäksi), Pjotr Wrangel, suomentanut Simo J. Hämeen-Anttila ranskan kielestä Pjotr Wrangel vuonna 1920 Pjotr Wrangel (1878-1928) oli venäläinen kenraali, jonka juuret olivat baltiansaksalaisesta aatelissuvusta (Tarkennus: Pjotrin suvun esi-isiä toimi Ruotsissa sotilaskomentajina ja heidän jälkeläinen muutti Venäjälle aikanaan.). Wrangel oli mukana ensimmäisessä maailmansodassa rintamakomentajana ja Venäjän sisällissodassa hän oli johtavia valkoisia kenraaleja ja viimeisenä bolsevikkeja taistelleen Etelä-Venäjän hallituksen johtaja. Sisällissodan jälkeen hän oli merkittävä valkoisten venäläisten johtohahmo maanpaossa. Wrangelin muistelmat kertovat hänen kokemuksistaan maailmansodan loppupuolelta Venäjän molemmista vallankumouksista ja Venäjän sisällissodasta bolsevikkeja vastaan.  Wrangel ja kaksi vallankumousta Wrangelin muistelmien ensimmäinen osa alkaa loppuvuodesta 1916, jolloin Venäjä taisteli kolmatta vuotta maailma

Vallankumous Venäjällä

Kirja-arvostelu: Vallankumouksen Venäjä 1891-1991 (Revolutionary Russia, 1891-1991 2014), Orlando Figes, suomentanut Kalevi Suomela Orlando Figes on Lontoon yliopiston Birbeck Collegen historian professori.   Vallankumouksen Venäjä 1891-1991  on ytimekäs katsaus Venäjän bolsevistiseen vallankumoukseen, aloittaen sen juurista Venäjän keisarikunnassa, käsittäen Vladimir Leninin  johdolla toteutettuun lokakuun vallankumoukseen, sen jatkosta Josif Stalinin verisissä käsissä aina sen loppuun Mihail Gorbatshovin kauteen. Figes esittää hyvin vallankumouksen rakenteet, sosiaalisen taustan ja sitä johtaneet miehet. Figesin päätyö on teos A People's Tragedy - The Russian Revolution 1891-1924 , jota hän on hyödyntänyt tässä vallankumouksen laajemman historian yleisesityksessä. Vallankumouksen tausta Figes tuntee alansa ja teos alkaa vuoden 1891 Venäjällä koetusta nälänhädästä, joka paljastaa tsaarin hallituksen kyvyttömyyden ja aloittaa uuden kauden poliittisessa aktiivisuudessa. Figes esitte

Suomi ja Itä-Karjala 1918-20

 Kirja-arvostelu: Itä-Karjalan kysymys  - kansallisen laajennusohjelman synty ja sen toteuttamisyritykset Suomen ulkopolitiikassa vuosina 1918-1920 , Mauno Jääskeläinen, WSOY 1961. Mauno Jääskeläinen käy teoksessaan Itä-Karjalan kysymys läpi Suomen ulkopolitiikkaa ja miten Suomi tavoitteli ulkopolitiikalla ja sotajoukkoja varustamalla Itä-Karjalan liittämistä Suomeen itsenäistymisen jälkeen. Jääskeläinen aloittaa käymällä läpi suomalaisen nationalismin kehitystä 1800-luvulla ja miten Suomen suuriruhtinaskunnan ulkopuolisesta suomensukuisten asuttamasta Itä-Karjalasta tuli kansallismielisten tavoittelun kohde. Jääskeläinen tuo ilmi, että Itä-Karjala oli kulttuurillisesti sen verran erillään Suomesta, että suomalainen kansallisaate ei levinnyt sinne voimalla. Tämä heikompi yhteys itäkarjalaisten ja suomalaisten välillä oli Jääskeläisen teoksen perusteella yksi keskeinen syy, miksi itäkarjalaiset eivät niin innoissaan olleet liittymässä Suomeen vuosina 1918-20, kun siihen oli mahdollisuu