Siirry pääsisältöön

Suomi ja Itä-Karjala 1918-20

 Kirja-arvostelu: Itä-Karjalan kysymys  -kansallisen laajennusohjelman synty ja sen toteuttamisyritykset Suomen ulkopolitiikassa vuosina 1918-1920, Mauno Jääskeläinen, WSOY 1961.

Mauno Jääskeläinen käy teoksessaan Itä-Karjalan kysymys läpi Suomen ulkopolitiikkaa ja miten Suomi tavoitteli ulkopolitiikalla ja sotajoukkoja varustamalla Itä-Karjalan liittämistä Suomeen itsenäistymisen jälkeen.

Jääskeläinen aloittaa käymällä läpi suomalaisen nationalismin kehitystä 1800-luvulla ja miten Suomen suuriruhtinaskunnan ulkopuolisesta suomensukuisten asuttamasta Itä-Karjalasta tuli kansallismielisten tavoittelun kohde.

Jääskeläinen tuo ilmi, että Itä-Karjala oli kulttuurillisesti sen verran erillään Suomesta, että suomalainen kansallisaate ei levinnyt sinne voimalla. Tämä heikompi yhteys itäkarjalaisten ja suomalaisten välillä oli Jääskeläisen teoksen perusteella yksi keskeinen syy, miksi itäkarjalaiset eivät niin innoissaan olleet liittymässä Suomeen vuosina 1918-20, kun siihen oli mahdollisuus.

Jääskeläinen selostaa Suomen ulkopolitiikkaa; ensin sen saksalaissuuntausta vapaussodan aikana jälkeen vuonna 1918. Valtionhoitaja Svinhufvudin ja pääministeri Paasikiven tavoite oli saada Suomeen saksalainen monarki, mieluiten Saksan keisarin poika prinssi Oskar, ja siten saada tuki Suomen aluevaatimuksille Itä-Karjalassa. Kuninkaaksi Suomeen oli lopulta päätymässä Hessenin prinssi Friedrich Karl ja Saksan tappio maailmansodassa teki lopulta Suomen saksalaissuuntauksen mahdottomaksi.

Seuraavaksi Suomi suuntautui kohti maailmansodan voittaneita länsiliittoutuneita Mannerheimin ja Itä-Karjalan Suomeen liittämistä kannattaneen Rudolf Holstin johdolla. Suurvaltapolitiikka tuolloin pyöri Venäjän sisällissodan ympärillä, jossa länsiliittoutuneet yrittivät tukea Venäjän valkoisia bolshevikkejä vastaan. Suomella oli pariin otteen mahdollisuus hyökätä Pietaria vastaan, mutta vapaussodasta toipuva Suomi ei tilaisuuteen tarttunut. Lopulta Suomi ei onnistunut saada tukea Itä-Karjalan liitokseen.

Jääskeläinen käsittelee heimosotia Itä-Karjalassa, mutta painopiste on enemmän ulkopolitiikassa kuin sotilaallisissa yksityiskohdissa. Paikallinen itäkarjalainen näkökulma ei tule Jääskeläisen teoksessa kovin vahvasti esille. 

Lopulta vuonna 1920 sisällissodassa voittoisa Neuvosto-Venäjä miehittää myös Itä-Karjalan ja Suomi joutuu Tarton rauhanneuvotteluissa luopumaan kokonaan aluevaatimuksistaan Itä-Karjalassa saadakseen Petsamon ja yhteyden Jäämerelle. Jääskeläisen mukaan suomalaisten neuvotteluiden kokemattomuus tai Väinö Tannerin yhteydenpito venäläisiin neuvotteluihin ei ratkaissut Tarton rauhan tulosta, vaan Neuvosto-Venäjän sotilaallinen miehitys Itä-Karjalassa oli ratkaiseva.

Itä-Karjalan kysymys on hyvä esitys Suomen itsenäistymisen alun ulkopolitiikassa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II  (The Rise and Fall of the Third Reich), William L. Shirer, Suomentanut Tapio hiisivaara, K. J. Gummerus osakeyhtiö 1962-63 Jyväskylä William L. Shirer Kun natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan ja Saksa miehitettiin, niin samalla vallattiin suuri määrä saksalaisia arkistoja ja sodan jälkeen natsipuolueen jäseniä ja sotilaita kuulusteltiin ja tuomittiin. Näiden arkistojen ja kuulustelupöytäkirjojen avulla amerikkalainen William Shirer lähti kirjoittamaan Kolmannen valtakunnan historiaa. Shirer oli toimittaja, joka työskenteli ensin Euroopassa ja sitten natsi-Saksassa 1934-1940. Hän siis oli todistamassa natsi-Saksan elämää ja oli mm. paikan päällä seuraamassa Compiègen aselevon allekirjoittamissa 1940, jossa Hitler oli henkilökohtaisesti kostamassa Ranskalle Saksan tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka kirjoittaminen tapahtui alle 20 vuotta toisen maailmansodan ja natsien kukistumisen jälkeen, nin Shirer koki, että saatavilla olevat k

Kirja-arvostelu: Talvisota

Talvisota, Antti Tuuri, Otava 1984 Antti Tuurin Talvisota-romaani kuuluu Tuurin Pohjanmaa-kirjasarjaan ja romaani kertoo pohjanmaalaisista kootun Jalkaväkirykmentin 23 talvisodasta.  Kirjan kertoja ja päähenkilö on Tuurin Pohjanmaa -kirjasarjan keskiössä olevan Hakala-suvun jäsen Martti, joka on rivimiehenä pohjalaisrykmentissä. Tuurin tavoitteena on kuvata talvisotaa enemmän sotilaiden kollektiivisena kokemuksena. Suurimman osan ajasta Hakalan kerronta on me-muotoisessa ja vaihtelee rykmentin tasolta henkilökohtaiselle tasolle ja kaikesta sen välillä tilanteen mukaan. Kirja alkaa kun rykmentin miehet lähtee Pohjanmaalta Karjalankannakselle ylimääräisten kertausharjoitusten johdosta lokakuussa 1939. Ensin kuvataankin rykmentin siirtymistä ja odottelua, kun Suomi ja Neuvostoliitto neuvottelivat Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Mehän tiedämme, miten niissä kävi, mutta sotilaille sodan syttyminen ei ollut varmaa, vaikka siihen valmistaudittiin mm. erilaisilla linnoitustö

James Burnham ja managerit

James Burnham Kirja-arvostelu: The Managerial Revolution: What is Happening in the World (1941), James Burnham James Burnham (1905-1987) oli amerikkalainen poliittinen teoreetikko ja filosofi, jonka ehkä tunnetuin perintö oli teorian muotoileminen managerien vallasta, joka korvaisi kapitalisten järjestelmän 1900-luvulla.  The Managerial Revolution teos, jossa hän esittelee teoriansa toisen maailmansodan alkupuolella, kun Burnhamin kotimaa Amerikka oli vielä muodollisesti sodan ulkopuolella. Nykyään Burnhamin ensin muotoilema teoria managerien vallasta on USA:n johtaman liberaalin maailmanjärjestyksen oikeistolaisten arvostelijoiden käytössä. Burnhamin teorian lähtökohta on, että managerit, jonka muodostavat liikejohtajat, teknikot, byrokraatit ja sotilaat, muodostaisi uuden hallitsevan luokan ja korvaisi vanhan kapitalistisen mallin. Burnhamin mukaan Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa olivat pidemmällä tässä kehityksessä ja näiden maiden malli inspiroi Burnhamin teoriaa. Neuvost