Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2022.

Vanhus ja oikeusjuttu

Kirja-arvostelu: Ruohottuneilla poluilla (Paa gjengrodde Stier, 1949) Knut Hamsun, suomentanut Olli Virtanen, Kiuas Kustannus, 2022 Ruohottuneilla poluilla on norjalaisen nobel-palkitun kirjailija Knut Hamsunin viimeinen julkaistu teos. Toisen maailmansodan ajan miehitetyssä Norjassa Hamsun tuki saksalaismiehittäjien hallintoa, kirjoittaen jopa muistokirjoituksen Adolf Hitlerille sodan lopussa. Miehityksen aikana yli 80-vuotisen Hamsunin tuki miehittäjille oli enemmän henkistä, joten sodan jälkeen norjalaisilla viranomaisilla oli ongelma. Hamsunia oli vaikea syyttää konkreettisista rikoksista, mutta sympatiaa saksalaismiehittäjille ei haluttu jättää rangaistuksetta. ( Timo Hännikäisen laatima esipuhe taustoittaa historiallista tilannetta ja esipuhe löytyy verkkolehti Sarastuksen sivuilta .) Seurauksena Hamsun joutui erilaisten tutkintojen ja venyneen oikeusjutun keskiöön.  Ruohottuneilla poluilla kertoo Hamsunin kokemuksista näinä maailmansodan jälkeisinä vuosina oikeusjutun ajan.  Teo

Rooman tasavallan lopun alku

Kirja-arvostelu: The Storm Before the Storm (2017), Mike Duncan Yhdysvaltalainen Mike Duncan on tunnettu historiaan keskittyvistä kuunnelmasarjoistaan The History of Rome  ja Revolutions. Duncanin teos  The Storm Before the Storm käsitteleekin Rooman historiaa, tarkemmin Rooman tasavallan poliittisia kriisejä 146-78 eKr. The Storm Before the Storm kuvaa aikakautta, jolloin Rooman poliittinen muutos kaupunkivaltiosta imperiumiksi kiihtyi. Kuten Duncan esipuheessa toteaa, Rooman tasavallan loppu ja siinä mukana olleet henkilöt, kuten Julius Caesar, Pompeius Suuri, Marcus Antonius, Kleopatra ja Augustus ovat maailmanhistorian tunnetuimpia tapahtumia ja henkilöitä. Kirjassaan Duncan päätti kertoa heitä edeltävän sukupolven tarinan miten Rooman tasavalta lähti kulkemaan loppuaan kohti, mukana mm. Gracchuksen veljekset, Marius ja Sulla. Duncanin historiakuunnelmasarjoja voi luonnehtia populaarihistoriaksi ja myös  The Storm Before the Storm periaatteessa on samaa kategoriaa. Kuitenkin Dunca

Opas Kiinan politiikkaan

Kirja-arvostelu: Kiinan poliittinen järjestelmä (2022) Mikael Mattlin, Lauri Paltemaa & Juha A. Vuori Kiinan poliittinen järjestelmä  on suomalaisten tutkijoiden tuore oppikirja ja opas kommunistisen Kiinan politiikkaan. Kun Kiinan merkitys on viime vuosikymmeninä kasvanut huomattavasti taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa, on teos ajankohtainen. Teos perustuu ajankohtaiseen kotimaiseen ja ulkomaiseen tutkimukseen Kiinasta ja pyrkii esittämään sen, mitä Kiinan suljetusta poliittisesta järjestelmästä tiedetään. Kuten kirjoittajat toteavat, Kiinan kommunistisen puolueen päivittäistä päätöksentekoa ei voi seurata samalla tavalla kuin läntisten demokratioiden poliittisia prosesseja, Kiinan järjestelmästä on kertynyt paljon tietoa. Teoksen mukaan Kiina on puoluevaltio, jossa poliittinen päätöksenteko ja jopa koko valtio on rakennettu kommunistisen puolueen hallintaan. Järjestelmässä puolue tulee ensin ja sitten vasta muut instituutiot. Esimerkkinä tästä on Kiinan johtaja, joka o

Miltä Kiinan ja Taiwanin sota näyttäisi?

Pohdin eilisessä bloggauksessani  Kiinan mahdollista hyökkäystä Taiwanille ja jatkan tässä kirjoituksessa samalla teemalla.  Alkuun lyhyt päivitys Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puhemiehestä Nancy Pelosista, joka julkaisi käynnissä olevan Aasian matkansa ohjelman, jossa ei ollut mainintaa vierailusta Taiwanilla. Pelosin Taiwan vierailu on silti mahdollinen, vaikka ei nyt näytä toteutuvan. Kiinalaiset olivat uhanneet kovilla vastatoimilla, jos Pelosi vierailun tekee. Tavoitteeni tässä kirjoitussarjassa on kirjoittaa omia ajatuksia ylös mahdollisesta Taiwanin konfliktissa. Alla esitän erilaisia skenaarioita, miten Kiinan hyökkäyksessä voisi käydä. En ole sotilasteknologian tai minkään vastaavan asiantuntija, joten esittämäni skenaariot ovat lähinnä omia arvauksia, miten konflikti voi edetä. Pyrin kuitenkin esittämään vain sellaista, minkä voin uskoa olevan mahdollista. Nämä skenaariot eivät keskity sotilaallisiin yksityiskohtiin, jotka ovat tosipaikan tullen tärkeitä, mutta joiden läpi

Hyökkääkö Kiina Taiwanille?

Jo pidempään on keskusteltu mahdollisuudesta, että vahvistunut Kommunistinen Kiina tekisi maihinnousun Taiwanille ja liittäisi saaren valtansa alle syrjäyttäen saaren demokraattisen hallituksen. Tämä mahdollisuus on nyt erityisesti pinnalla, kun Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi on matkalla Aasiassa ja vierailee mahdollisesti Taiwanilla. Kiinaa korkea-arvoisen amerikkalaispolitiikon vierailu Taiwanilla ärsyttäisi ja Kiinan kommunistipuolueen sanomalehti Global Times on julkaisut artikkelin , jossa uhkaillaan vastatoimilla, jos Pelosin vierailu Taiwanilla toteutuu.  Kiinan mahdollinen hyökkäys Taiwanille on pohdituttanut minua pitkään, koska toteutuessaan se olisi suuri geopoliittinen tapahtuma Kaukoidässä, oli sen lopputulos mikä tahansa. Mutta toisaalla en ole ollenkaan varma, toteuttaako Kiina minkäänlaista hyökkäystä, vaikka tämän vuosikymmenen aikana.  Päätin kirjoittaa ajatuksiani aiheesta tähän blogiin ja tämän kirjoituksen lisäksi aion kirjoittaa muitakin b

Kenraali Wrangelin sisällissota

Kirja-arvostelu: Kenraali Wrangelin muistelmat  (julkaistu 1928 venäjäksi), Pjotr Wrangel, suomentanut Simo J. Hämeen-Anttila ranskan kielestä Pjotr Wrangel vuonna 1920 Pjotr Wrangel (1878-1928) oli venäläinen kenraali, jonka juuret olivat baltiansaksalaisesta aatelissuvusta (Tarkennus: Pjotrin suvun esi-isiä toimi Ruotsissa sotilaskomentajina ja heidän jälkeläinen muutti Venäjälle aikanaan.). Wrangel oli mukana ensimmäisessä maailmansodassa rintamakomentajana ja Venäjän sisällissodassa hän oli johtavia valkoisia kenraaleja ja viimeisenä bolsevikkeja taistelleen Etelä-Venäjän hallituksen johtaja. Sisällissodan jälkeen hän oli merkittävä valkoisten venäläisten johtohahmo maanpaossa. Wrangelin muistelmat kertovat hänen kokemuksistaan maailmansodan loppupuolelta Venäjän molemmista vallankumouksista ja Venäjän sisällissodasta bolsevikkeja vastaan.  Wrangel ja kaksi vallankumousta Wrangelin muistelmien ensimmäinen osa alkaa loppuvuodesta 1916, jolloin Venäjä taisteli kolmatta vuotta maailma

Vallankumous Venäjällä

Kirja-arvostelu: Vallankumouksen Venäjä 1891-1991 (Revolutionary Russia, 1891-1991 2014), Orlando Figes, suomentanut Kalevi Suomela Orlando Figes on Lontoon yliopiston Birbeck Collegen historian professori.   Vallankumouksen Venäjä 1891-1991  on ytimekäs katsaus Venäjän bolsevistiseen vallankumoukseen, aloittaen sen juurista Venäjän keisarikunnassa, käsittäen Vladimir Leninin  johdolla toteutettuun lokakuun vallankumoukseen, sen jatkosta Josif Stalinin verisissä käsissä aina sen loppuun Mihail Gorbatshovin kauteen. Figes esittää hyvin vallankumouksen rakenteet, sosiaalisen taustan ja sitä johtaneet miehet. Figesin päätyö on teos A People's Tragedy - The Russian Revolution 1891-1924 , jota hän on hyödyntänyt tässä vallankumouksen laajemman historian yleisesityksessä. Vallankumouksen tausta Figes tuntee alansa ja teos alkaa vuoden 1891 Venäjällä koetusta nälänhädästä, joka paljastaa tsaarin hallituksen kyvyttömyyden ja aloittaa uuden kauden poliittisessa aktiivisuudessa. Figes esitte

Suomi ja Itä-Karjala 1918-20

 Kirja-arvostelu: Itä-Karjalan kysymys  - kansallisen laajennusohjelman synty ja sen toteuttamisyritykset Suomen ulkopolitiikassa vuosina 1918-1920 , Mauno Jääskeläinen, WSOY 1961. Mauno Jääskeläinen käy teoksessaan Itä-Karjalan kysymys läpi Suomen ulkopolitiikkaa ja miten Suomi tavoitteli ulkopolitiikalla ja sotajoukkoja varustamalla Itä-Karjalan liittämistä Suomeen itsenäistymisen jälkeen. Jääskeläinen aloittaa käymällä läpi suomalaisen nationalismin kehitystä 1800-luvulla ja miten Suomen suuriruhtinaskunnan ulkopuolisesta suomensukuisten asuttamasta Itä-Karjalasta tuli kansallismielisten tavoittelun kohde. Jääskeläinen tuo ilmi, että Itä-Karjala oli kulttuurillisesti sen verran erillään Suomesta, että suomalainen kansallisaate ei levinnyt sinne voimalla. Tämä heikompi yhteys itäkarjalaisten ja suomalaisten välillä oli Jääskeläisen teoksen perusteella yksi keskeinen syy, miksi itäkarjalaiset eivät niin innoissaan olleet liittymässä Suomeen vuosina 1918-20, kun siihen oli mahdollisuu