Siirry pääsisältöön

Opas Kiinan politiikkaan

Kirja-arvostelu: Kiinan poliittinen järjestelmä (2022) Mikael Mattlin, Lauri Paltemaa & Juha A. Vuori

Kiinan poliittinen järjestelmä on suomalaisten tutkijoiden tuore oppikirja ja opas kommunistisen Kiinan politiikkaan. Kun Kiinan merkitys on viime vuosikymmeninä kasvanut huomattavasti taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa, on teos ajankohtainen.

Teos perustuu ajankohtaiseen kotimaiseen ja ulkomaiseen tutkimukseen Kiinasta ja pyrkii esittämään sen, mitä Kiinan suljetusta poliittisesta järjestelmästä tiedetään. Kuten kirjoittajat toteavat, Kiinan kommunistisen puolueen päivittäistä päätöksentekoa ei voi seurata samalla tavalla kuin läntisten demokratioiden poliittisia prosesseja, Kiinan järjestelmästä on kertynyt paljon tietoa.

Teoksen mukaan Kiina on puoluevaltio, jossa poliittinen päätöksenteko ja jopa koko valtio on rakennettu kommunistisen puolueen hallintaan. Järjestelmässä puolue tulee ensin ja sitten vasta muut instituutiot. Esimerkkinä tästä on Kiinan johtaja, joka on ensisijaisesti kommunistisen puolueen pääsihteeri, sitten vasta Kiinan presidentti ja keskussotilaskomission puheenjohtaja. Tämä periaate kantaa koko yhteiskunnan ylhäältä alas.

Kiinalaisessa puoluevaltiossa puolueen politiikka painaa enemmän kuin lait ja tuomioistuinten päätökset. Kommunistinen puolue on jopa tuomioistuinten vallan yläpuolella ja hoitaa oman kurinpitonsa. Tuomioistuimet ovat muutenkin puolueen ohjauksessa.

Teos ei kuitenkaan yritä maalata Kiinasta dystoopista kuvaa,(muttei toki ihannoikaan Kiinan järjestelmää) vaan tuo esille että Kiinan kehitystä voi luonnehtia jälkitotalitariseksi. Mao Zedongin valtakauden jälkeen Deng Xiaopingin johdolla alkaneen uudistuskauden myötä Kiina on avannut talouttaan ja suhteitaan ulkomaailmaan.Kiina on siirtynyt suunnitelmataloudesta valtiojohtoiseen kapitalismiin. 

Myös ideologiassa on tapahtunut muutos. Kiina on kommunistipuolueen hallitsema, mutta Karl Marxin teorioissa mainittu siirtyminen valtiottomaan kommunismiin on virallisesti lykätty epämääräiseen tulevaisuuteen. Sen sijaan Kiinassa toteutetaan sosialismia kiinalaisittain. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. vaurastumista kytkemällä Kiina globaalin talousjärjestelmään ja yksityisyrittämisen salliminen. Myös yrittäjät ja muut erilaiset ihmisryhmät voivat hakea kommunistisen puolueen jäseniksi.

Kiinan kommunistinen puolue ei ole kuitenkaan hylännyt sosialistista ideologiaa, vaan aate on yhä tärkeä legimiteetin lähde. Kommunistisen puolueen valtarakenne on ns. leninistinen ja perintöä vallankumousaate. Puolueen ihanne on kollektiivinen johtajuus, mutta kilpailu vallasta käydään puolueen sisällä eri henkilöiden ja faktioiden välillä, jos sopua ei synny.Uudistuskauden myötä Kiinassa on yritetty siirtyä rajoitettuihin valtakausiin, mutta Kiinan nykyinen johtaja pääsihteeri Xi Jinping pyrkii jatkamaan poikkeuksellisesti kolmannelle kaudelle.

Kiinan kommunistisella puolueella on niin vahva ote kiinalaisesta yhteiskunnasta, joten toistaiseksi mikään muu instituutio, yhteiskunnallinen voima tai oppositioryhmä, ei pysty sitä haastamaan.

Teos käy läpi Kiinan alueellista rakennetta. Kiina on väestöltään maailman suurin ja maantieteellisesti laaja. Virallisesti Kiina on keskusjohtoinen yhtenäisvaltio, mutta käytännössä eri alueilla on paljon valtaa liittovaltiomaisesti ja alimmat tasot ovat varsin kaukana puoluejohdon ohjauksesta. Virallisesi vähemmistöillä on hyvä asema, mutta käytännössä han-kiinalaisten hegemonia on aina turvattu.

Ulkopolitiikassa Kiina on ollut uudistuskaudella nöyrä, mutta Xin kaudella alkanut olla entistä itsevarmempi ja aggressiivisempi. Kiinan ulkopolitiikan intresseissä on taloussuhteet ja lähialueiden vakaus. Kiistakysymyksiä ovat mm. Taiwan ja Etelä-Kiinan meri, joita kommunistinen Kiina vaati omakseen historiallisista syistä.

Teoksen lopussa kirjoittajat pohtivat Kiinan järjestelmän tulevaisuutta. Toistaiseksi kommunistinen puolue on pystynyt ylläpitämään yksinvaltiuttaan Kiinan vaurastumisesta ja keskiluokkaistumisesta huolimatta uhmaten läntisten liberaalien tutkijoiden ennustuksia. 

Kiinan poliittinen järjestelmä on hyvä suomenkielinen opas kaikille Kiinasta kiinnostuneille.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II  (The Rise and Fall of the Third Reich), William L. Shirer, Suomentanut Tapio hiisivaara, K. J. Gummerus osakeyhtiö 1962-63 Jyväskylä William L. Shirer Kun natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan ja Saksa miehitettiin, niin samalla vallattiin suuri määrä saksalaisia arkistoja ja sodan jälkeen natsipuolueen jäseniä ja sotilaita kuulusteltiin ja tuomittiin. Näiden arkistojen ja kuulustelupöytäkirjojen avulla amerikkalainen William Shirer lähti kirjoittamaan Kolmannen valtakunnan historiaa. Shirer oli toimittaja, joka työskenteli ensin Euroopassa ja sitten natsi-Saksassa 1934-1940. Hän siis oli todistamassa natsi-Saksan elämää ja oli mm. paikan päällä seuraamassa Compiègen aselevon allekirjoittamissa 1940, jossa Hitler oli henkilökohtaisesti kostamassa Ranskalle Saksan tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka kirjoittaminen tapahtui alle 20 vuotta toisen maailmansodan ja natsien kukistumisen jälkeen, nin Shirer koki, että saatavilla olevat k

Kirja-arvostelu: Talvisota

Talvisota, Antti Tuuri, Otava 1984 Antti Tuurin Talvisota-romaani kuuluu Tuurin Pohjanmaa-kirjasarjaan ja romaani kertoo pohjanmaalaisista kootun Jalkaväkirykmentin 23 talvisodasta.  Kirjan kertoja ja päähenkilö on Tuurin Pohjanmaa -kirjasarjan keskiössä olevan Hakala-suvun jäsen Martti, joka on rivimiehenä pohjalaisrykmentissä. Tuurin tavoitteena on kuvata talvisotaa enemmän sotilaiden kollektiivisena kokemuksena. Suurimman osan ajasta Hakalan kerronta on me-muotoisessa ja vaihtelee rykmentin tasolta henkilökohtaiselle tasolle ja kaikesta sen välillä tilanteen mukaan. Kirja alkaa kun rykmentin miehet lähtee Pohjanmaalta Karjalankannakselle ylimääräisten kertausharjoitusten johdosta lokakuussa 1939. Ensin kuvataankin rykmentin siirtymistä ja odottelua, kun Suomi ja Neuvostoliitto neuvottelivat Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Mehän tiedämme, miten niissä kävi, mutta sotilaille sodan syttyminen ei ollut varmaa, vaikka siihen valmistaudittiin mm. erilaisilla linnoitustö

James Burnham ja managerit

James Burnham Kirja-arvostelu: The Managerial Revolution: What is Happening in the World (1941), James Burnham James Burnham (1905-1987) oli amerikkalainen poliittinen teoreetikko ja filosofi, jonka ehkä tunnetuin perintö oli teorian muotoileminen managerien vallasta, joka korvaisi kapitalisten järjestelmän 1900-luvulla.  The Managerial Revolution teos, jossa hän esittelee teoriansa toisen maailmansodan alkupuolella, kun Burnhamin kotimaa Amerikka oli vielä muodollisesti sodan ulkopuolella. Nykyään Burnhamin ensin muotoilema teoria managerien vallasta on USA:n johtaman liberaalin maailmanjärjestyksen oikeistolaisten arvostelijoiden käytössä. Burnhamin teorian lähtökohta on, että managerit, jonka muodostavat liikejohtajat, teknikot, byrokraatit ja sotilaat, muodostaisi uuden hallitsevan luokan ja korvaisi vanhan kapitalistisen mallin. Burnhamin mukaan Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa olivat pidemmällä tässä kehityksessä ja näiden maiden malli inspiroi Burnhamin teoriaa. Neuvost