Siirry pääsisältöön

Opas Kiinan politiikkaan

Kirja-arvostelu: Kiinan poliittinen järjestelmä (2022) Mikael Mattlin, Lauri Paltemaa & Juha A. Vuori

Kiinan poliittinen järjestelmä on suomalaisten tutkijoiden tuore oppikirja ja opas kommunistisen Kiinan politiikkaan. Kun Kiinan merkitys on viime vuosikymmeninä kasvanut huomattavasti taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa, on teos ajankohtainen.

Teos perustuu ajankohtaiseen kotimaiseen ja ulkomaiseen tutkimukseen Kiinasta ja pyrkii esittämään sen, mitä Kiinan suljetusta poliittisesta järjestelmästä tiedetään. Kuten kirjoittajat toteavat, Kiinan kommunistisen puolueen päivittäistä päätöksentekoa ei voi seurata samalla tavalla kuin läntisten demokratioiden poliittisia prosesseja, Kiinan järjestelmästä on kertynyt paljon tietoa.

Teoksen mukaan Kiina on puoluevaltio, jossa poliittinen päätöksenteko ja jopa koko valtio on rakennettu kommunistisen puolueen hallintaan. Järjestelmässä puolue tulee ensin ja sitten vasta muut instituutiot. Esimerkkinä tästä on Kiinan johtaja, joka on ensisijaisesti kommunistisen puolueen pääsihteeri, sitten vasta Kiinan presidentti ja keskussotilaskomission puheenjohtaja. Tämä periaate kantaa koko yhteiskunnan ylhäältä alas.

Kiinalaisessa puoluevaltiossa puolueen politiikka painaa enemmän kuin lait ja tuomioistuinten päätökset. Kommunistinen puolue on jopa tuomioistuinten vallan yläpuolella ja hoitaa oman kurinpitonsa. Tuomioistuimet ovat muutenkin puolueen ohjauksessa.

Teos ei kuitenkaan yritä maalata Kiinasta dystoopista kuvaa,(muttei toki ihannoikaan Kiinan järjestelmää) vaan tuo esille että Kiinan kehitystä voi luonnehtia jälkitotalitariseksi. Mao Zedongin valtakauden jälkeen Deng Xiaopingin johdolla alkaneen uudistuskauden myötä Kiina on avannut talouttaan ja suhteitaan ulkomaailmaan.Kiina on siirtynyt suunnitelmataloudesta valtiojohtoiseen kapitalismiin. 

Myös ideologiassa on tapahtunut muutos. Kiina on kommunistipuolueen hallitsema, mutta Karl Marxin teorioissa mainittu siirtyminen valtiottomaan kommunismiin on virallisesti lykätty epämääräiseen tulevaisuuteen. Sen sijaan Kiinassa toteutetaan sosialismia kiinalaisittain. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. vaurastumista kytkemällä Kiina globaalin talousjärjestelmään ja yksityisyrittämisen salliminen. Myös yrittäjät ja muut erilaiset ihmisryhmät voivat hakea kommunistisen puolueen jäseniksi.

Kiinan kommunistinen puolue ei ole kuitenkaan hylännyt sosialistista ideologiaa, vaan aate on yhä tärkeä legimiteetin lähde. Kommunistisen puolueen valtarakenne on ns. leninistinen ja perintöä vallankumousaate. Puolueen ihanne on kollektiivinen johtajuus, mutta kilpailu vallasta käydään puolueen sisällä eri henkilöiden ja faktioiden välillä, jos sopua ei synny.Uudistuskauden myötä Kiinassa on yritetty siirtyä rajoitettuihin valtakausiin, mutta Kiinan nykyinen johtaja pääsihteeri Xi Jinping pyrkii jatkamaan poikkeuksellisesti kolmannelle kaudelle.

Kiinan kommunistisella puolueella on niin vahva ote kiinalaisesta yhteiskunnasta, joten toistaiseksi mikään muu instituutio, yhteiskunnallinen voima tai oppositioryhmä, ei pysty sitä haastamaan.

Teos käy läpi Kiinan alueellista rakennetta. Kiina on väestöltään maailman suurin ja maantieteellisesti laaja. Virallisesti Kiina on keskusjohtoinen yhtenäisvaltio, mutta käytännössä eri alueilla on paljon valtaa liittovaltiomaisesti ja alimmat tasot ovat varsin kaukana puoluejohdon ohjauksesta. Virallisesi vähemmistöillä on hyvä asema, mutta käytännössä han-kiinalaisten hegemonia on aina turvattu.

Ulkopolitiikassa Kiina on ollut uudistuskaudella nöyrä, mutta Xin kaudella alkanut olla entistä itsevarmempi ja aggressiivisempi. Kiinan ulkopolitiikan intresseissä on taloussuhteet ja lähialueiden vakaus. Kiistakysymyksiä ovat mm. Taiwan ja Etelä-Kiinan meri, joita kommunistinen Kiina vaati omakseen historiallisista syistä.

Teoksen lopussa kirjoittajat pohtivat Kiinan järjestelmän tulevaisuutta. Toistaiseksi kommunistinen puolue on pystynyt ylläpitämään yksinvaltiuttaan Kiinan vaurastumisesta ja keskiluokkaistumisesta huolimatta uhmaten läntisten liberaalien tutkijoiden ennustuksia. 

Kiinan poliittinen järjestelmä on hyvä suomenkielinen opas kaikille Kiinasta kiinnostuneille.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Juokse tai kuole

 Aiemmin kirjoitin blogiinin kirja-arvostelun   Stephen Kingin Richard Bachman-romaanista Vimma. Samassa niteessä oli Kingin toinen romaani Juokse tai kuole. Vimma oli lähimenneisyyteen sijoittuva aikalaiskuvaus, kun taas Juokse tai kuole on dystopiakertomus tuelvaisuudesta. Silti koen, että molemmissa King kommentoi oman aikansa Yhdysvaltoja. Tosi-tv:n hallitsema dystopia Juokse tai kuole (The Running Man 1982), Richard Bachman/ Stephen King , Suomentanut Leevi Lehto Juokse tai kuole sijoittuu vuoden 2025 Yhdysvaltoihin, jossa talous ja yhteiskuntajärjestys ovat romahtaneet. Päähenkilö Ben Richards on slummien kasvatti, joka päättää osallistua julmaan tosi-tv-kilpailuun ansaitakseen rahaa tyttärensä sairaskuluihin. Sillä romaanin tulevaisuuden Yhdysvalloissa alemmilla yhteiskuntaluokilla ei ole juuri rahaa tai oikeuksia. He joutuvat asumaan ja työskentelemään erittäin saastuneissa oloissa. Yksi romaanin teema on luokkavastakkainasettelu. Tässä dystopiassa ihmisiä hallitaan to...

Kirja-arvostelu: Sota ja rauha

Sota ja rauha  ( Война и мир 1864-59),  Leo Tolstoi,  Suomentanut  Esa Adrian,  Otava 2016 Helsinki Aleksanteri I  oli Venäjän keisari Napoleonin sotien aikaan ja esiintyy romaanissa muutamaan otteeseen. Leo Tolstoita pidetään yhtenä maailmakirjallisuuden suurista nimistä ja Sota ja rauha on hänen tunnetuimpiaan teoksiaan yhdessä Anna Kareninan kanssa.  Sota ja rauha on Tolstoin tulkinta suuren isänmaallisen sodan, eli Napoleonin Venäjä-hyökkäyksen kulusta vuonna 1812. Tätä romaanin jälkimmäinen puolisko käsittelee. Romaanin alkupuoli taas alustaa tapahtumia ja tutustuttaa meidän kirjan henkilölöihin vuodesta 1805, jolloin Venäjä osallistui Napoleonin sotiin eri puolilla rajojensa ulkopuolella Euroopassa. 1800-luvun alun sodankäynti, joka tykkeineen ja kymmeniä-, ellei satojatuhansia sotilaita käsittävineen armeijoineen, on mielenkiintoisesti esimodernin ja modernin teollisen sodankäynnin välissä. Armeijat olivat isoja ja tulivoimaisempia kuin aiemmin,...

Venäjän sisällissota Antony Beevorin käsittelyssä

  Kirja-arvostelu: Venäjän vallankumous ja sisällissota (Russia - Revolution and Civil War 1917-1921) Antony Beevor, suomentanut Markku Päkkilä, WSOY 2022 Kuuluisan brittiläisen sotahistorioitsija Antony Beevorin tuorein teos käsittelee Venäjän vallankumousta ja sisällissotaa. Bolshevikkien Vladimir Leninin johdolla tekemä lokakuun vallankumous on kuuluisa, mutta sitä seurannut Venäjän sisällisota on jäänyt länsimaissa unohduksiin. Beevor tarjoaa kirjassaan yleisesityksen tästä konfliktissa, joka kesti useita vuosia laajalla alueella Euraasian mannerta ja joka vaati 12 miljoonan ihmisen hengen.  Beevor aloittaa kirjansa esittelemällä Venäjän keisarikunnan heikkoutta 1900-luvun alussa ja tappioita 1. maailmansodassa. Tämä esitys on yksinkertaistettu alutus moniulotteisemmasta tilanteesta, sillä vaikka Venäjä koki pahoja tappioita maailmansodassa, se ei ollut romahtanut sotilaalisesti ennen helmikuun vallankumousta. Beevor käy läpi vuoden 1917 molemmat vallankumoukset; helmikuun...