Siirry pääsisältöön

Hyökkääkö Kiina Taiwanille?

Jo pidempään on keskusteltu mahdollisuudesta, että vahvistunut Kommunistinen Kiina tekisi maihinnousun Taiwanille ja liittäisi saaren valtansa alle syrjäyttäen saaren demokraattisen hallituksen. Tämä mahdollisuus on nyt erityisesti pinnalla, kun Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi on matkalla Aasiassa ja vierailee mahdollisesti Taiwanilla. Kiinaa korkea-arvoisen amerikkalaispolitiikon vierailu Taiwanilla ärsyttäisi ja Kiinan kommunistipuolueen sanomalehti Global Times on julkaisut artikkelin, jossa uhkaillaan vastatoimilla, jos Pelosin vierailu Taiwanilla toteutuu. 

Kiinan mahdollinen hyökkäys Taiwanille on pohdituttanut minua pitkään, koska toteutuessaan se olisi suuri geopoliittinen tapahtuma Kaukoidässä, oli sen lopputulos mikä tahansa. Mutta toisaalla en ole ollenkaan varma, toteuttaako Kiina minkäänlaista hyökkäystä, vaikka tämän vuosikymmenen aikana. 

Päätin kirjoittaa ajatuksiani aiheesta tähän blogiin ja tämän kirjoituksen lisäksi aion kirjoittaa muitakin blogikirjoituksia. En ole Kiina-tietäjä, mutta tunnen kohtalaisesti Kauko-Idän historiaa viimeisen parin sadan vuoden ajalta. Selvästi paremmin tunnen Yhdysvaltojen historiaa ja nykytilaa, ja Yhdysvallat on Taiwanin tukijana ja Tyynenmeren supervaltana osapuolena kriisinä enemmän tai vähemmän.

Taiwanin pääkaupunki Taipei


Taustaa

Taiwanin kriisin taustat ovat Kiinan sisällissodassa, joka päättyi 1949 Mao Zedongin johtamien kommunistien voittoon ja Tšiang Kai-šekin Kuomingtang-puolue pakeni Taiwanin saarelle. 1971 kommunistien Kiinan kansantasavalta korvasi YK:ssa Kiinan tasavallan eli Tšiangin hallitseman Taiwanin. Ajan myötä Taiwan demokratisoitu ja Kuomingtangin yksinvalta muuttui demokraattiseksi hallinnoksi Taiwanissa ja nykyään Taiwanissa hallitsee saaren itsenäisyyttä Kiinasta kannattava demokraattinen edistyspuolue. Kylmän sodan aikana Taiwan vaurastui suunnattomasti integroituneena globaalin talouteen ja on saanut suojaa Kiinan uhalta Yhdysvalloilta.


Tästä pääsemme Kiinan ja sen kommunistijohdon tavoitteisiin suhteessa Taiwaniin. Kiinalle Taiwanin valtaus päättäisi viimeisen sisällissodan luvun. Kiinalaisille Taiwanin valtaus olisi myös symbolinen päätös 1800-luvulta alkaneiden länsivaltojen Kiinalle tuottamien kolonialistisen alistamiselle ja nöyryytykselle. 

Strategisesti Taiwan on ongelma Kiinan supervalta-asemalle. Koska merillä kulkeva kansainvälinen kauppa on Kiinalle erittäin tärkeää, niin suuri saari Taiwan lähellä Kiinan rannikkoa, on uhka sen merenkululle. Yhdysvalloilla ei ole muodollisia diplomaattisuhteita Taiwaniin, mutta tukee virallisesti Taiwanin riippumattomuutta Kiinasta ja myy aktiivisesti kehittyneitä aseita Taiwanille. Täten Kiinan näkökulmasta se voidaan laskea tositilanteessa osaksi Yhdysvaltojen liittolaisten ketjua Tyynellämerellä.

Tuntemattomat todennäköisyydet

Koska Status quo Taiwaninsalmella on Taiwanin hallituksen ja Yhdysvaltojen eduksi, niin nimenomaan Kiina tulisi olemaan aggressiivinen osapuoli ja sen johto on päättämässä, yrittääkö Kiina maihinnousua.

Kiina on totalitaristinen valtio, jonka johdon sisäpiiriajattelua on vaikea ulkoapäin havainnoida. Eli emme tiedä, onko Kiinan johto valmis sotaan Taiwanin valtaamiseksi. Kuten edellä käyty läpi, Kiinalla on motiivi Taiwanin valtaukseen, mutta hyökkäysoperaatiolla olisi riskinsä.

Taiwaninsalmen meriolosuhteet ovat vaikeat vahvojen merivirtojen takia. Maihinnousu pitäisi ajoittaa oikeaan aikaan ja vaatii taitoa Kiinan sotilasorganisaatiolta. Taiwanin voi olettaa tekevän merkittävää sotilaallista vastarintaa, kun saaren sotavoimien päätarkoitus on estää Kiinan maihinnousu ja harjoittelee jatkuvasti sitä vastaan. Lisäksi Taiwanilla on käytössään amerikkalaisia aseita.

Suurin riski on kuitenkin Yhdysvaltojen väliintulo. Ymmärtääkseni muodollisesti Yhdysvallat ei ole sitoutunut Taiwanin puolustamiseen. Silti Yhdysvallat on Tyynenmeren supervalta, jolla on käytössään maailman vahvin laivasto, ilmavoimat ja sotilastukikohtia ympäri Tyyntämerta, lähimpänä Japanissa ja Etelä-Koreassa. Jos Yhdysvallat lähtisi puolustamaas Taiwanina, Kiina kohtaisi todellisen haasteen.

Mutta Kiinan asetelma Yhdysvaltoja vastaan ei olisi toivoton. Taiwan on lähellä manner-Kiinaa, mikä tekisi ilma- ja laivasto-operaatiot helpommiksi Kiinalle, kun amerikkalaiset olisivat kaukana kotoa. Kiina kenties voisi kääntää tilanteen edukseen erilaisilla ohjusaseilla.

Arvioisin, että suuri tuntematon tekijä on Kiinan ja Yhdysvaltojen sotilaallinen suorituskyky alueella. Olen lukenut erilaisia arvioita, kumman sotilasteknologia on parempaa ja toisi voiton konfliktissa. Väitetään, että Kiina voisi upottaa amerikkalaiset lentotukialukset ohjuksilla, mutta toisten mielesestä edistynyt amerikkalainen sotilasteknologia estäisi tämän. Itse en tiedä, miten kävisi.

Yhdysvalloilla on laaja ydinasearsenaali. Kiinalla on oma ydinpelote, joka on kuitenkin pieni suhteessa amerikkalaisiin. Kummallakaan maalla ei olisi suoraa intressiä antaa konfliktin Taiwanilla laajeta ydinsodaksi, mutta ne eivät voi täysin sulkea mahdollisuutta pois.

Sekin on mahdollista, että Yhdysvallat jäisi konfliktin ulkopuolelle. Taiwanin jättäminen kiinalaisten armoille olisi nöyryytys amerikkalaisille, mutta ei olisi suora uhka Yhdysvaltojen turvallisuudelle, jos vastapainoksi Yhdysvallat pitäisi sotilaallisen läsnäolonsa vahvana muualla Tyynellämerellä.

Taloudellisesti sota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä olisi ongelmallista molemmille. Maiden taloudet ovat olleet vuosikymmeniä riippuvaisia toisistaan. Kiinalle erityinen riski olisi, että Yhdysvallat katkaisisi Kiinan meriyhteydet kauppakumppaneihinsa. Pahimmillaan tämä voisi ajaa Kiinan sekä ruoka- että energiakriisin. Yhdysvalloille ja muulle lännelle kauppayhteyksien katkeaminen Kiinaan ja Taiwanille olisi ongelmallista, koska Kiinassa ja Taiwanilla tuotetaan paljon tärkeää elektroniikkaa ja Kiina on merkittävä maametallien tuottaja.

Kiinan presidentti Xi Jinping

Kiinan presidentti Xi Jinping on noussut vallan huipulle kärsivällisesti edeten puoluehierarkiassa. Olisiko hän valmis riskeamaan Kiinan talouden ja sodan Yhdysvaltoja vastaan Taiwanin takia? Toisaalla Xi on keskittänyt valtaa itselleen lähiajan edeltäjiään enemmän ja Kiina on vahvistunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana ja kuronut amerikkalaisten etumatkaa kiinni. Taiwanin valtaus voisi olla keino nostaa Xin valta-aseman uudelle tasolle. Tappio sodassa voisi taas tietää Xin vallan loppua.

Kiinan kasvaneesta itseluottamuksesta kertoi, että Kiinan kommunistipuolue tukahdutti Hongkongin demokratian, joka oli jäänne kaupungin siirtomaa-ajalta osana britti-imperiumia.

Kun kirjoitukselle tulee pituutta, päätän tämän kirjoituksen tähän, mutta jatkoa on luvassa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Sota ja rauha

Sota ja rauha  ( Война и мир 1864-59),  Leo Tolstoi,  Suomentanut  Esa Adrian,  Otava 2016 Helsinki Aleksanteri I  oli Venäjän keisari Napoleonin sotien aikaan ja esiintyy romaanissa muutamaan otteeseen. Leo Tolstoita pidetään yhtenä maailmakirjallisuuden suurista nimistä ja Sota ja rauha on hänen tunnetuimpiaan teoksiaan yhdessä Anna Kareninan kanssa.  Sota ja rauha on Tolstoin tulkinta suuren isänmaallisen sodan, eli Napoleonin Venäjä-hyökkäyksen kulusta vuonna 1812. Tätä romaanin jälkimmäinen puolisko käsittelee. Romaanin alkupuoli taas alustaa tapahtumia ja tutustuttaa meidän kirjan henkilölöihin vuodesta 1805, jolloin Venäjä osallistui Napoleonin sotiin eri puolilla rajojensa ulkopuolella Euroopassa. 1800-luvun alun sodankäynti, joka tykkeineen ja kymmeniä-, ellei satojatuhansia sotilaita käsittävineen armeijoineen, on mielenkiintoisesti esimodernin ja modernin teollisen sodankäynnin välissä. Armeijat olivat isoja ja tulivoimaisempia kuin aiemmin,...

Kirja-arvostelu: Juokse tai kuole

 Aiemmin kirjoitin blogiinin kirja-arvostelun   Stephen Kingin Richard Bachman-romaanista Vimma. Samassa niteessä oli Kingin toinen romaani Juokse tai kuole. Vimma oli lähimenneisyyteen sijoittuva aikalaiskuvaus, kun taas Juokse tai kuole on dystopiakertomus tuelvaisuudesta. Silti koen, että molemmissa King kommentoi oman aikansa Yhdysvaltoja. Tosi-tv:n hallitsema dystopia Juokse tai kuole (The Running Man 1982), Richard Bachman/ Stephen King , Suomentanut Leevi Lehto Juokse tai kuole sijoittuu vuoden 2025 Yhdysvaltoihin, jossa talous ja yhteiskuntajärjestys ovat romahtaneet. Päähenkilö Ben Richards on slummien kasvatti, joka päättää osallistua julmaan tosi-tv-kilpailuun ansaitakseen rahaa tyttärensä sairaskuluihin. Sillä romaanin tulevaisuuden Yhdysvalloissa alemmilla yhteiskuntaluokilla ei ole juuri rahaa tai oikeuksia. He joutuvat asumaan ja työskentelemään erittäin saastuneissa oloissa. Yksi romaanin teema on luokkavastakkainasettelu. Tässä dystopiassa ihmisiä hallitaan to...

Kirja-arvostelu: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II  (The Rise and Fall of the Third Reich), William L. Shirer, Suomentanut Tapio hiisivaara, K. J. Gummerus osakeyhtiö 1962-63 Jyväskylä William L. Shirer Kun natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan ja Saksa miehitettiin, niin samalla vallattiin suuri määrä saksalaisia arkistoja ja sodan jälkeen natsipuolueen jäseniä ja sotilaita kuulusteltiin ja tuomittiin. Näiden arkistojen ja kuulustelupöytäkirjojen avulla amerikkalainen William Shirer lähti kirjoittamaan Kolmannen valtakunnan historiaa. Shirer oli toimittaja, joka työskenteli ensin Euroopassa ja sitten natsi-Saksassa 1934-1940. Hän siis oli todistamassa natsi-Saksan elämää ja oli mm. paikan päällä seuraamassa Compiègen aselevon allekirjoittamissa 1940, jossa Hitler oli henkilökohtaisesti kostamassa Ranskalle Saksan tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka kirjoittaminen tapahtui alle 20 vuotta toisen maailmansodan ja natsien kukistumisen jälkeen, nin Shirer koki, että saatavilla olev...