Siirry pääsisältöön

Kirja-arvostelu: Vimma

Stephen King on aikamme luetuimpia kirjailijoita. King on erityisen tunnettu kauhukirjallisuudestaan, mutta ahkeran Kingin tuotannosta löytyy myös paljon muuta. Arvostelen blogissani kaksi Richard Bachman -nimimerkillä julkaistua romaania. Tässä arvosteluni Vimma-romaanista. Julkaisen myöhemmin arvostelun Juokse tai Kuole -romaanista. (Romaanit olivat samassa niteessä, jotka lainasin kirjastossa.)



Amerikkalainen mies yrittää saada kontrollin elämästään

Vimma (Roadwork 1981), Richard Bachman/Stephpen King, Suomentanut Leevi Lehto

Vimma-romaani sijoittuu vuodenvaihteeseen 1973-74, jolloin öljykriisi oli käynnissä ja elettiin Richard Nixonin valtakautta. Ajankohta on vahvasti läsnä romaanissa, jonka King on kirjoittanut 80-luvun alussa, jolloin hänellä on 70-luku vielä muistissa.

Olen jonkun verran lukenut Kingin tuotantoa ja huolimatta kauhukirjailijan maineestaan hän on myös erittäin mielenkiintoinen amerikkalaisen yhteiskunnan ja sen kehityksen havainnoija. 

Vimman päähenkilö on Bart Dawes, jonka kodin ja työpaikan moottoritiehanke uhkaa raivata tieltään. Bart on 40-vuotias pesulajohtaja, jolla on elämä mallillaan, mutta hän ei ole valmis hyväksymään kotitalonsa ja pitkäaikaisen työpaikkansa menetystä.

Romaani alkaakin asekaupassa, eikä tarvitse olla Tshehov-asiantuntija arvatakseen, että ostetut tulivoimaisimmat aseet tullaan kaivamaan esiin romaanin loppuvaiheessa.

Bart Dawesin turhautumisessa on kaksi tasoa. Hänen ja hänen vaimonsa lapsi on kuollut ennen romaanin tapahtumia ja tämä suru sekä se, että Bartilla ei ole lapsia huolehdittavanaan johtaa siihen, että Bartin toiminta romaanissa on äärimmäistä ja osaltaan irrationaalista.

Toinen taso on yhteiskunnallisempi. Bart on menettämänsä hänelle merkityksellisen kotitalonsa, koska kasvoton byrokratia on päättänyt rakentaa sen tilalle moottoritietä. Bart on myös johtaja pesulassa, joka on aiemmin ollut perheyritys, jonka omistajat ovat olleet tärkeä tuki sen työntekijänä olleelle Bartille. Nyt tämä pesula on osa suurempaa yrityskonsernia ja edustaa uudenlaista kapitalismia, jossa vastuussa on omaan uraansa keskittyvät juurettomat johtajat.

Bart on turhautunut, että ei pysty vaikuttamaan omaan elämäänsä, vaan on joutumassa muuttamaan kotinsa ja työnsä tiehankkeen takia. Romaanin jännite on, miten nykyajan mies kipuilee suuremman järjestelmän hampaissa.

Bart Dawes on keskiluokkainen hahmo ja hänen elämässään menee sinänsä hyvin, lukuunottamatta lapsen menetystä. Kyse ei ole siis yhteiskunnan syrjäyttämästä uhrista, vaan miehestä, joka haluaa olla oman elämänsä herra. Tästä näkökulmasta Vimma kuvaa länsimaisen miehen asemaa ja tämä tekee romaanista  yhä ajankohtaisen, kun byrokratia ja kapitalismi ovat vielä vahvempia kuin 1970-luvulla.

Romaani tosiaan sijoittuu öljykriisin aikaan, jolloin kaikkialla toitotettiin energian säästämisen tärkeydestä. Tätä vastaan Bart protestoi ajelemalla mahdollisimman paljon huvikseen ja pitämällä kodinkoneita tyhjäkäynnillä. Tämä toi mieleen nykyajan koronaskeptikot, joille myös kontrollin pitäminen omasta elämästä suurempien voimien paineessa tuntuu olevan tärkeää.

Suosittelen romaania terävänä kuvauksena amerikkalaisesta yhteiskunnasta, joka on kestänyt aikaa kuluneet vuosikymmenet.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Sota ja rauha

Sota ja rauha  ( Война и мир 1864-59),  Leo Tolstoi,  Suomentanut  Esa Adrian,  Otava 2016 Helsinki Aleksanteri I  oli Venäjän keisari Napoleonin sotien aikaan ja esiintyy romaanissa muutamaan otteeseen. Leo Tolstoita pidetään yhtenä maailmakirjallisuuden suurista nimistä ja Sota ja rauha on hänen tunnetuimpiaan teoksiaan yhdessä Anna Kareninan kanssa.  Sota ja rauha on Tolstoin tulkinta suuren isänmaallisen sodan, eli Napoleonin Venäjä-hyökkäyksen kulusta vuonna 1812. Tätä romaanin jälkimmäinen puolisko käsittelee. Romaanin alkupuoli taas alustaa tapahtumia ja tutustuttaa meidän kirjan henkilölöihin vuodesta 1805, jolloin Venäjä osallistui Napoleonin sotiin eri puolilla rajojensa ulkopuolella Euroopassa. 1800-luvun alun sodankäynti, joka tykkeineen ja kymmeniä-, ellei satojatuhansia sotilaita käsittävineen armeijoineen, on mielenkiintoisesti esimodernin ja modernin teollisen sodankäynnin välissä. Armeijat olivat isoja ja tulivoimaisempia kuin aiemmin,...

Kirja-arvostelu: Juokse tai kuole

 Aiemmin kirjoitin blogiinin kirja-arvostelun   Stephen Kingin Richard Bachman-romaanista Vimma. Samassa niteessä oli Kingin toinen romaani Juokse tai kuole. Vimma oli lähimenneisyyteen sijoittuva aikalaiskuvaus, kun taas Juokse tai kuole on dystopiakertomus tuelvaisuudesta. Silti koen, että molemmissa King kommentoi oman aikansa Yhdysvaltoja. Tosi-tv:n hallitsema dystopia Juokse tai kuole (The Running Man 1982), Richard Bachman/ Stephen King , Suomentanut Leevi Lehto Juokse tai kuole sijoittuu vuoden 2025 Yhdysvaltoihin, jossa talous ja yhteiskuntajärjestys ovat romahtaneet. Päähenkilö Ben Richards on slummien kasvatti, joka päättää osallistua julmaan tosi-tv-kilpailuun ansaitakseen rahaa tyttärensä sairaskuluihin. Sillä romaanin tulevaisuuden Yhdysvalloissa alemmilla yhteiskuntaluokilla ei ole juuri rahaa tai oikeuksia. He joutuvat asumaan ja työskentelemään erittäin saastuneissa oloissa. Yksi romaanin teema on luokkavastakkainasettelu. Tässä dystopiassa ihmisiä hallitaan to...

Kirja-arvostelu: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II  (The Rise and Fall of the Third Reich), William L. Shirer, Suomentanut Tapio hiisivaara, K. J. Gummerus osakeyhtiö 1962-63 Jyväskylä William L. Shirer Kun natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan ja Saksa miehitettiin, niin samalla vallattiin suuri määrä saksalaisia arkistoja ja sodan jälkeen natsipuolueen jäseniä ja sotilaita kuulusteltiin ja tuomittiin. Näiden arkistojen ja kuulustelupöytäkirjojen avulla amerikkalainen William Shirer lähti kirjoittamaan Kolmannen valtakunnan historiaa. Shirer oli toimittaja, joka työskenteli ensin Euroopassa ja sitten natsi-Saksassa 1934-1940. Hän siis oli todistamassa natsi-Saksan elämää ja oli mm. paikan päällä seuraamassa Compiègen aselevon allekirjoittamissa 1940, jossa Hitler oli henkilökohtaisesti kostamassa Ranskalle Saksan tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka kirjoittaminen tapahtui alle 20 vuotta toisen maailmansodan ja natsien kukistumisen jälkeen, nin Shirer koki, että saatavilla olev...