Siirry pääsisältöön

Kirja-arvostelu: Vimma

Stephen King on aikamme luetuimpia kirjailijoita. King on erityisen tunnettu kauhukirjallisuudestaan, mutta ahkeran Kingin tuotannosta löytyy myös paljon muuta. Arvostelen blogissani kaksi Richard Bachman -nimimerkillä julkaistua romaania. Tässä arvosteluni Vimma-romaanista. Julkaisen myöhemmin arvostelun Juokse tai Kuole -romaanista. (Romaanit olivat samassa niteessä, jotka lainasin kirjastossa.)



Amerikkalainen mies yrittää saada kontrollin elämästään

Vimma (Roadwork 1981), Richard Bachman/Stephpen King, Suomentanut Leevi Lehto

Vimma-romaani sijoittuu vuodenvaihteeseen 1973-74, jolloin öljykriisi oli käynnissä ja elettiin Richard Nixonin valtakautta. Ajankohta on vahvasti läsnä romaanissa, jonka King on kirjoittanut 80-luvun alussa, jolloin hänellä on 70-luku vielä muistissa.

Olen jonkun verran lukenut Kingin tuotantoa ja huolimatta kauhukirjailijan maineestaan hän on myös erittäin mielenkiintoinen amerikkalaisen yhteiskunnan ja sen kehityksen havainnoija. 

Vimman päähenkilö on Bart Dawes, jonka kodin ja työpaikan moottoritiehanke uhkaa raivata tieltään. Bart on 40-vuotias pesulajohtaja, jolla on elämä mallillaan, mutta hän ei ole valmis hyväksymään kotitalonsa ja pitkäaikaisen työpaikkansa menetystä.

Romaani alkaakin asekaupassa, eikä tarvitse olla Tshehov-asiantuntija arvatakseen, että ostetut tulivoimaisimmat aseet tullaan kaivamaan esiin romaanin loppuvaiheessa.

Bart Dawesin turhautumisessa on kaksi tasoa. Hänen ja hänen vaimonsa lapsi on kuollut ennen romaanin tapahtumia ja tämä suru sekä se, että Bartilla ei ole lapsia huolehdittavanaan johtaa siihen, että Bartin toiminta romaanissa on äärimmäistä ja osaltaan irrationaalista.

Toinen taso on yhteiskunnallisempi. Bart on menettämänsä hänelle merkityksellisen kotitalonsa, koska kasvoton byrokratia on päättänyt rakentaa sen tilalle moottoritietä. Bart on myös johtaja pesulassa, joka on aiemmin ollut perheyritys, jonka omistajat ovat olleet tärkeä tuki sen työntekijänä olleelle Bartille. Nyt tämä pesula on osa suurempaa yrityskonsernia ja edustaa uudenlaista kapitalismia, jossa vastuussa on omaan uraansa keskittyvät juurettomat johtajat.

Bart on turhautunut, että ei pysty vaikuttamaan omaan elämäänsä, vaan on joutumassa muuttamaan kotinsa ja työnsä tiehankkeen takia. Romaanin jännite on, miten nykyajan mies kipuilee suuremman järjestelmän hampaissa.

Bart Dawes on keskiluokkainen hahmo ja hänen elämässään menee sinänsä hyvin, lukuunottamatta lapsen menetystä. Kyse ei ole siis yhteiskunnan syrjäyttämästä uhrista, vaan miehestä, joka haluaa olla oman elämänsä herra. Tästä näkökulmasta Vimma kuvaa länsimaisen miehen asemaa ja tämä tekee romaanista  yhä ajankohtaisen, kun byrokratia ja kapitalismi ovat vielä vahvempia kuin 1970-luvulla.

Romaani tosiaan sijoittuu öljykriisin aikaan, jolloin kaikkialla toitotettiin energian säästämisen tärkeydestä. Tätä vastaan Bart protestoi ajelemalla mahdollisimman paljon huvikseen ja pitämällä kodinkoneita tyhjäkäynnillä. Tämä toi mieleen nykyajan koronaskeptikot, joille myös kontrollin pitäminen omasta elämästä suurempien voimien paineessa tuntuu olevan tärkeää.

Suosittelen romaania terävänä kuvauksena amerikkalaisesta yhteiskunnasta, joka on kestänyt aikaa kuluneet vuosikymmenet.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II  (The Rise and Fall of the Third Reich), William L. Shirer, Suomentanut Tapio hiisivaara, K. J. Gummerus osakeyhtiö 1962-63 Jyväskylä William L. Shirer Kun natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan ja Saksa miehitettiin, niin samalla vallattiin suuri määrä saksalaisia arkistoja ja sodan jälkeen natsipuolueen jäseniä ja sotilaita kuulusteltiin ja tuomittiin. Näiden arkistojen ja kuulustelupöytäkirjojen avulla amerikkalainen William Shirer lähti kirjoittamaan Kolmannen valtakunnan historiaa. Shirer oli toimittaja, joka työskenteli ensin Euroopassa ja sitten natsi-Saksassa 1934-1940. Hän siis oli todistamassa natsi-Saksan elämää ja oli mm. paikan päällä seuraamassa Compiègen aselevon allekirjoittamissa 1940, jossa Hitler oli henkilökohtaisesti kostamassa Ranskalle Saksan tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka kirjoittaminen tapahtui alle 20 vuotta toisen maailmansodan ja natsien kukistumisen jälkeen, nin Shirer koki, että saatavilla olevat k

Kirja-arvostelu: Talvisota

Talvisota, Antti Tuuri, Otava 1984 Antti Tuurin Talvisota-romaani kuuluu Tuurin Pohjanmaa-kirjasarjaan ja romaani kertoo pohjanmaalaisista kootun Jalkaväkirykmentin 23 talvisodasta.  Kirjan kertoja ja päähenkilö on Tuurin Pohjanmaa -kirjasarjan keskiössä olevan Hakala-suvun jäsen Martti, joka on rivimiehenä pohjalaisrykmentissä. Tuurin tavoitteena on kuvata talvisotaa enemmän sotilaiden kollektiivisena kokemuksena. Suurimman osan ajasta Hakalan kerronta on me-muotoisessa ja vaihtelee rykmentin tasolta henkilökohtaiselle tasolle ja kaikesta sen välillä tilanteen mukaan. Kirja alkaa kun rykmentin miehet lähtee Pohjanmaalta Karjalankannakselle ylimääräisten kertausharjoitusten johdosta lokakuussa 1939. Ensin kuvataankin rykmentin siirtymistä ja odottelua, kun Suomi ja Neuvostoliitto neuvottelivat Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Mehän tiedämme, miten niissä kävi, mutta sotilaille sodan syttyminen ei ollut varmaa, vaikka siihen valmistaudittiin mm. erilaisilla linnoitustö

James Burnham ja managerit

James Burnham Kirja-arvostelu: The Managerial Revolution: What is Happening in the World (1941), James Burnham James Burnham (1905-1987) oli amerikkalainen poliittinen teoreetikko ja filosofi, jonka ehkä tunnetuin perintö oli teorian muotoileminen managerien vallasta, joka korvaisi kapitalisten järjestelmän 1900-luvulla.  The Managerial Revolution teos, jossa hän esittelee teoriansa toisen maailmansodan alkupuolella, kun Burnhamin kotimaa Amerikka oli vielä muodollisesti sodan ulkopuolella. Nykyään Burnhamin ensin muotoilema teoria managerien vallasta on USA:n johtaman liberaalin maailmanjärjestyksen oikeistolaisten arvostelijoiden käytössä. Burnhamin teorian lähtökohta on, että managerit, jonka muodostavat liikejohtajat, teknikot, byrokraatit ja sotilaat, muodostaisi uuden hallitsevan luokan ja korvaisi vanhan kapitalistisen mallin. Burnhamin mukaan Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa olivat pidemmällä tässä kehityksessä ja näiden maiden malli inspiroi Burnhamin teoriaa. Neuvost