Tänään tulee 20 vuotta siitä, kun islamistinen terrorijärjestö Al-Qaida toteutti kaappaamalla matkustajalentokoneita terrori-iskujen sarjan Yhdysvalloissa, joissa kuoli n. 3000 ihmistä ja New Yorkin maamerkkinä toimineet WTC-tornitalot tuhoituivat.
Kuvia romahtavista tornitaloista levisi maailmalle reaaliajassa television välityksellä ja se on ensimmäisiä uutistapahtumia, mistä minulla on selkeät muistikuvat. Se oli vuosituhannen alun ihmisten John F. Kennedyn murha, josta ihmiset muistavat, missä he olivat, kun kuulivat terrori-iskusta.
Terrori-iskut muovasivat 2000-luvun alun ilmapiiriä. Yhdysvallat oli kylmän sodan voittaja ja sen globaali hegemonia näytti vahvemmalta kuin milloinkaan vuonna 2001. Terrori-iskut näyttivät, että Yhdysvallat ei olekaan kaikkivoipa.
Terrori-iskujen suora seuraus oli Afganistanin sota ja Al-Qaidaa tukenut Taliban-hallitus kaadettiin Yhdysvaltojen toimesta jo loppuvuodesta 2001. Vaikka Al-Qaida -johtaja Osama bin Ladenia ei saatu vielä kiinni, oli Afganistan osoistus supervallan voimasta. Hyvin harva osasi nähdä, etä tänään 20 vuotta myöhemmin Taliban olisi noussut takaisin valtaan.
Presidentti George W. Bushin hallinto lähti hyödyntämään iskuista saatua tukea ja alkoi suunnittelemaan hyökkäystä Irakiin ja Saddam Husseinin hallinnon kaatamista. Irakin sota ei saanut enää laajaa tukea, toisin kuin Afanistanin sota, mutta silti Bushin hallinto lähti Irakiin. Saddamin hallinto kaatui, mutta maa ei rauhoittunut. Monien vuosien sisällissodan jälkeen ja äärijärjestö Isisin nousun ja tappion jälkeen Irak on läheisessä suhteessa Iraniin. Talibanin valtaannousun myötä Kiina ja Venäjä ovat lähentäneet välejään Iraniin sunniterrorismia ehkäistäkseen, joten ironista on, että Iran on ehkä Afganistanin ja Irakin sotien suurin voittaja, vaikka Amerikassa suunniteltiin molempia sotia, jotta Iraniin olisi helpompi hyökätä.
Syyskuun terrori-iskujen suurin seuraus ei ollut siis ehkä Yhdysvalloissa, vaan Lähi-idässä, missä käytiin kaksi sotaa ja lukemattomia pienempiä operaatioita terrorismin vastaisen sodan nimissä. Suurin osa kuolleista oli Lähi-idässä näissä konflikteissa.
Mutta terrori-iskut muuttivat myös länttä. Syyskuun 11. lisäsi terrori-iskuja, mutta ei pysäyttänyt globalisaatiota. Eliitin tukema maahanmutto muslimimaista länteen kiihtyi, vaikka lännessä tapahtui seuraavan 20 vuoden aikana useita terrori-iskuita, Madridin junaiskut 2004 ja Ranskan vuonna 2015 kokemat ehkä tuhoisampina.
Sen sijaan länteen rakennettiin valvontakoneisto ja erilaiset turvallisuustoimet, erityisesti lentomatkustamisessa yleistyivät.
Syyskuun 11. päivä 2001 ei ollut suuri vedenjakaja lännen historiassa. Se oli suuri onnettomuus sen kohdanneille, mutta vielä se ei todella ravistuttanut lännen yhteiskunnallisia rakenteita tai uhannun Yhdysvaltojen globaalia hegemoniaa.
Donald Trumpin valinta, joka oli osaltaan mahdollinen republikaanien puolue-eliitin menenettyä uskottavuutta ajaessaan Afganistanin ja Irakin sotia, oli taas se shokki, joka todella jakoi ja jakaa vieläkin amerikkalaista yhteiskuntaa. Toisaalla Yhdysvaltojen uudeen päävastustaja Kiinan vahvistuminen tapahtui lännen vapaakauppapolitiikan myötä riippumatta islamilaisesta terrorismista ja Lähi-idän sodista.
Kommentit
Lähetä kommentti