Siirry pääsisältöön

20 vuotta syyskuun 11. terrori-iskuista




Tänään tulee 20 vuotta siitä, kun islamistinen terrorijärjestö Al-Qaida toteutti kaappaamalla matkustajalentokoneita terrori-iskujen sarjan Yhdysvalloissa, joissa kuoli n. 3000 ihmistä ja New Yorkin maamerkkinä toimineet WTC-tornitalot tuhoituivat.

Kuvia romahtavista tornitaloista levisi maailmalle reaaliajassa television välityksellä ja se on ensimmäisiä uutistapahtumia, mistä minulla on selkeät muistikuvat. Se oli vuosituhannen alun ihmisten John F. Kennedyn murha, josta ihmiset muistavat, missä he olivat, kun kuulivat terrori-iskusta.

Terrori-iskut muovasivat 2000-luvun alun ilmapiiriä. Yhdysvallat oli kylmän sodan voittaja ja sen globaali hegemonia näytti vahvemmalta kuin milloinkaan vuonna 2001. Terrori-iskut näyttivät, että Yhdysvallat ei olekaan kaikkivoipa. 

Terrori-iskujen suora seuraus oli Afganistanin sota ja Al-Qaidaa tukenut Taliban-hallitus kaadettiin Yhdysvaltojen toimesta jo loppuvuodesta 2001. Vaikka Al-Qaida -johtaja Osama bin Ladenia ei saatu vielä kiinni, oli Afganistan osoistus supervallan voimasta. Hyvin harva osasi nähdä, etä tänään 20 vuotta myöhemmin Taliban olisi noussut takaisin valtaan.

Presidentti George W. Bushin hallinto lähti hyödyntämään iskuista saatua tukea ja alkoi suunnittelemaan hyökkäystä Irakiin ja Saddam Husseinin hallinnon kaatamista. Irakin sota ei saanut enää laajaa tukea, toisin kuin Afanistanin sota, mutta silti Bushin hallinto lähti Irakiin. Saddamin hallinto kaatui, mutta maa ei rauhoittunut. Monien vuosien sisällissodan jälkeen ja äärijärjestö Isisin nousun ja tappion jälkeen Irak on läheisessä suhteessa Iraniin. Talibanin valtaannousun myötä Kiina ja Venäjä ovat lähentäneet välejään Iraniin sunniterrorismia ehkäistäkseen, joten ironista on, että Iran on ehkä Afganistanin ja Irakin sotien suurin voittaja, vaikka Amerikassa suunniteltiin molempia sotia, jotta Iraniin olisi helpompi hyökätä.

Syyskuun terrori-iskujen suurin seuraus ei ollut siis ehkä Yhdysvalloissa, vaan Lähi-idässä, missä käytiin kaksi sotaa ja lukemattomia pienempiä operaatioita terrorismin vastaisen sodan nimissä. Suurin osa kuolleista oli Lähi-idässä näissä konflikteissa.

Mutta terrori-iskut muuttivat myös länttä. Syyskuun 11. lisäsi terrori-iskuja, mutta ei pysäyttänyt globalisaatiota. Eliitin tukema maahanmutto muslimimaista länteen kiihtyi, vaikka lännessä tapahtui seuraavan 20 vuoden aikana useita terrori-iskuita, Madridin junaiskut 2004 ja Ranskan vuonna 2015 kokemat ehkä tuhoisampina.

Sen sijaan länteen rakennettiin valvontakoneisto ja erilaiset turvallisuustoimet, erityisesti lentomatkustamisessa yleistyivät.

Syyskuun 11. päivä 2001 ei ollut suuri vedenjakaja lännen historiassa. Se oli suuri onnettomuus sen kohdanneille, mutta vielä se ei todella ravistuttanut lännen yhteiskunnallisia rakenteita tai uhannun Yhdysvaltojen globaalia hegemoniaa. 

Donald Trumpin valinta, joka oli osaltaan mahdollinen republikaanien puolue-eliitin menenettyä uskottavuutta ajaessaan Afganistanin ja Irakin sotia, oli taas se shokki, joka todella jakoi ja jakaa vieläkin amerikkalaista yhteiskuntaa. Toisaalla Yhdysvaltojen uudeen päävastustaja Kiinan vahvistuminen tapahtui lännen vapaakauppapolitiikan myötä riippumatta islamilaisesta terrorismista ja Lähi-idän sodista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Sota ja rauha

Sota ja rauha  ( Война и мир 1864-59),  Leo Tolstoi,  Suomentanut  Esa Adrian,  Otava 2016 Helsinki Aleksanteri I  oli Venäjän keisari Napoleonin sotien aikaan ja esiintyy romaanissa muutamaan otteeseen. Leo Tolstoita pidetään yhtenä maailmakirjallisuuden suurista nimistä ja Sota ja rauha on hänen tunnetuimpiaan teoksiaan yhdessä Anna Kareninan kanssa.  Sota ja rauha on Tolstoin tulkinta suuren isänmaallisen sodan, eli Napoleonin Venäjä-hyökkäyksen kulusta vuonna 1812. Tätä romaanin jälkimmäinen puolisko käsittelee. Romaanin alkupuoli taas alustaa tapahtumia ja tutustuttaa meidän kirjan henkilölöihin vuodesta 1805, jolloin Venäjä osallistui Napoleonin sotiin eri puolilla rajojensa ulkopuolella Euroopassa. 1800-luvun alun sodankäynti, joka tykkeineen ja kymmeniä-, ellei satojatuhansia sotilaita käsittävineen armeijoineen, on mielenkiintoisesti esimodernin ja modernin teollisen sodankäynnin välissä. Armeijat olivat isoja ja tulivoimaisempia kuin aiemmin,...

Kirja-arvostelu: Juokse tai kuole

 Aiemmin kirjoitin blogiinin kirja-arvostelun   Stephen Kingin Richard Bachman-romaanista Vimma. Samassa niteessä oli Kingin toinen romaani Juokse tai kuole. Vimma oli lähimenneisyyteen sijoittuva aikalaiskuvaus, kun taas Juokse tai kuole on dystopiakertomus tuelvaisuudesta. Silti koen, että molemmissa King kommentoi oman aikansa Yhdysvaltoja. Tosi-tv:n hallitsema dystopia Juokse tai kuole (The Running Man 1982), Richard Bachman/ Stephen King , Suomentanut Leevi Lehto Juokse tai kuole sijoittuu vuoden 2025 Yhdysvaltoihin, jossa talous ja yhteiskuntajärjestys ovat romahtaneet. Päähenkilö Ben Richards on slummien kasvatti, joka päättää osallistua julmaan tosi-tv-kilpailuun ansaitakseen rahaa tyttärensä sairaskuluihin. Sillä romaanin tulevaisuuden Yhdysvalloissa alemmilla yhteiskuntaluokilla ei ole juuri rahaa tai oikeuksia. He joutuvat asumaan ja työskentelemään erittäin saastuneissa oloissa. Yksi romaanin teema on luokkavastakkainasettelu. Tässä dystopiassa ihmisiä hallitaan to...

Kirja-arvostelu: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II  (The Rise and Fall of the Third Reich), William L. Shirer, Suomentanut Tapio hiisivaara, K. J. Gummerus osakeyhtiö 1962-63 Jyväskylä William L. Shirer Kun natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan ja Saksa miehitettiin, niin samalla vallattiin suuri määrä saksalaisia arkistoja ja sodan jälkeen natsipuolueen jäseniä ja sotilaita kuulusteltiin ja tuomittiin. Näiden arkistojen ja kuulustelupöytäkirjojen avulla amerikkalainen William Shirer lähti kirjoittamaan Kolmannen valtakunnan historiaa. Shirer oli toimittaja, joka työskenteli ensin Euroopassa ja sitten natsi-Saksassa 1934-1940. Hän siis oli todistamassa natsi-Saksan elämää ja oli mm. paikan päällä seuraamassa Compiègen aselevon allekirjoittamissa 1940, jossa Hitler oli henkilökohtaisesti kostamassa Ranskalle Saksan tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka kirjoittaminen tapahtui alle 20 vuotta toisen maailmansodan ja natsien kukistumisen jälkeen, nin Shirer koki, että saatavilla olev...