Napoleon Bonaparten kuolemasta 200 vuotta

Tänään 5.5.2021 tuli kuluneeksi 200 vuotta Napoleon Bonaparten kuolemasta karkotettuna brittien St. Helenan saarelle. Napoleon on Euroopan historian kuuluisimpia suurmiehiä. 

Napoleon kasvoi vasta Ranskaan liitetystä Korsikan aatelissuvusta ja Ranskan vallankumoussotien melkeissä hän nousi Ranskan johtoon ja kruunasi itsenä Ranskan keisariksi. Valtansa huipulla kesällä 1812 hän oli suoraan tai epäsuoraan manner-Euroopan alueiden hallitsija.

Napoleon kurotti liian pitkälle ja epäonnistuneen Venäjä-sotaretken johdosta hänen imperiuminsa kukistettiin Britannian ja Venäjän johtaman liittouman toimesta.

Vaikka Napoleon yritti paluuta 1815, ei hän jättänyt perinnäksi pysyvää valtakuntaa. Napoleonin jälkeistä Eurooppaa olen käsitellyt blogi-kirjoituksessani Matka Metternichin Eurooppaan. Vanhoilliset suurvallat palauttivat vanhan järjestyksen Eurooppaan ja nostivat Bourbon-dynastian takaisin Ranskan valtaistuimelle Silti hänen uransa on yksi Euroopan historian murroskohtia. Hän vakautti vallankumouksellisen Ranskan ja mahdollisti sen perinnön maltillisen leviämisen Ranskassa ja valtaamillaan alueilla Euroopassa.

1800-luvun ja 1900-luvun murrokset liittyvät Ranskan vallankumouksen ja valistuksen aatteisiin ja Napoleon edisti näitä arvoja, vaikka Ranskan keisarina hän oli myös konservatiivinen voima. Napoleon edisti myös tieteen asemaa ja lainsäädännön modernisaatiota Code Napoleonilla.

Hahmona Napoleon on kiintoisa esimodernin ja modernin ajan välissä. Hänhän nousi valtana kenraalina ja johti joukkojaan taisteluissa. Hän oli jopa mukana epäonnisella Venäjän sotaretkellä. Tässä hän edusti vanhaa maailmaa, kun teollisessa sodankäynnissä johtajat yleensä ovat päämajassa kaukana etulinjasta.

Suomen historian osalta Napoleon on tärkeä henkilö, koska hänen ja Venäjän keisari Aleksanteri I sopimus Tilsitissä 1807 johti Suomen liittämiseen Venäjän keisarikuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana. 700 vuotta valtakunnan yhteydessä olleen Itämaan menetys mullisti myös Ruotsin valtakunnan identiteetin ja teki "tynkä-Ruotsista" homogeenisen kansallisvaltion. Ruotsi sai myös Napoleonin marsalkka Bernadottesta itselleen uuden kuninkaan ja hallitsijadynastian.

Tänään tuli myös kuluneeksi 200 The Guardian-lehden julkaisusta ja sen kunniaksi loppuun linkki, missä kerrotaan miten Ranskan nykyinen presidentti Emmanuel Macron muisti merkkipäivää.

Unkarin Vatikaanin suurlähettiläs Eduard Habsburg twiittasi sukulaismiehensä muistoksi.