Siirry pääsisältöön

Kirja-arvostelu: Starship Troopers

 Starship Troopers, Robert A. Heinlein, G. P. Putnams's Sons 1959




Starship Troopers on amerikkalaisen tieteiskirjailija Robert A. Heinlein (1907-88) kuuluisimpia teoksia, jonka pohjalta on myös tehty elokuva Starship Troopers - Universumin sotilaat. 

Romaani sijoittuu tulevaisuuteen, jossa Maa on yhdistynyt yhdeksi federaatioksi ja on laajentunut ympäri galaksia, missä ihmiskunta on joutunut sotaan ötökkälajia vastaan, joka on vastaavasti luonut kehittyneen sivilisaation.

Romaanin keskiössä on Juan Rico, joka värväytyy Maan federaation asevoimiin ja josta tehdään sotilas Mobile Infrantryyn. Tulevaisuuden maan poliittinen järjestelmässä vain asevoimissa palvelleilla on äänioikeus. Heinleinin visio kirjassa on kuvata ihanteellisesti yhteiskuntaa, jonka ytimessä on sotilasjärjestelmä ja sen ihanteet.

Tätä tavoitetta palvelee romaanin kulku. Romaanin alkupuolella keskityään Ricon kouluttautumiseen Mobile Infantryn sotilaaksi. Koulutusleiri on äärimmäisen haastava ja tieteellisesti kehitetty tuottamaan mahdollisimman sitoutuneita ja osaavia sotilaita. Vaikka Mobile Infrantyn sotatavat perustuvat korkeatasoisen teknologian hyödyntämiseen, niin peruskoulutus aselajihaarassa perustuu fyysiseen ja henkiseen kuriin. Romaanin alkupuoli tuntuukin vähemmän scifiromaanilta ja paino on militarismin ihannoinnissa. Heinlein on itse saanut sotilaskoulutuksen, vaikka tuli vapaututetuksi palveluksesta terveyssyistä.

Romaanin jälkipuoli keskittyy sitten Mobile Infantryn arkeen keskellä tähtienvälistä sotaa. Mobile Infantry on merijalkaväkeen tai laskuvarjojoukkoihin verrattava aselaji, joka pudotetaan etulinjaan tekemään likainen työ. Mobile Infantryn sotilailla on käytössään kehittynyt puku, joka mahdollistaa liikkumisen vierailla planeetoilla ja arsenaali tuhovoimaisia aseita. Määrällisesti he ovat suhteellisen pieni joukko, jossa sotilaiden laatu ja kehittynyt teknologia korvaa määrän.

Sota ötökkälajia vastaan on kiehtovasti kuvattu, vaikka romaanin paino on enemmän militaristisen järjestelmän kuvaamisessa, kuin tähtienvälisessä sodassa. Kerronnallisesti ötökkälaji on vieras vihollinen, jonka kanssa ihmiskunnan on pakko sotia. Ihmisillä kun ei ole yhteyttä ötököihin, koska ötököillä on joukkotietoisuus (Hive mind), ja ihmisillä ei ole keinoja viestiä heidän kanssaan, ja molemmat lajit taistelevat elintilasta ja selviytymisestään galaksissa.

Heinleinin yhteiskuntaihanne romaanissa on mielenkiintoinen suhteessa omaan aikaamme. Romaanissa 1900-luvun lopulla rajaton demokratia on kaatunut ja tilalle tullut Amerikan ja Euroopan Kiinaa vastaan käytyjen sotien veteraanien järjestämä yhteiskunta, jossa äänioikeus perustuu sotilaspalveluksen suorittamiseen. Heinleinin visiot ovat selkeästi militaristisia, mutta muuten Maan federaation arvot tuovat mieleen klassisen anglo-amerikkalaisen klassisen liberalismin. Romaanissa mainostetaan, miten federaatiossa verot ovat alhaiset ja yksilönvapaudet ennennäkemätömän suuria. Idea on, että tiukan asepalveluksen suorittaneet ovat osoittaneet, että heillä yhteisön etu on tärkeä, joten heille voidaan suoda oikeus äänestää. Kenellä tahansa on oikeus värväytyä, vaikka sitä ei juuri mainosteta massoille. Järjestelmää ei voi oikein sanoa fasistiseksi. Asevoimien ulkopuolella se ei liene ollenkaan hiearkinen ja asevoimat itsessään on vahvasti meritokraattinen ja avoin kaikille etnisyyksille, uskonnoille ja molemmille sukupuolille. Tätä korostaa, että kirjan päähenkilö on filippiiniläinen Juan Rico muuten hyvin anglo-amerikkalaisessa ympäristössä.

Suomalaisia lukijoita voi kiinnostaa, että romaanissa on mukana pari kertaa joukkojenkuljetusalus, joka on nimetty Mannerheimin mukaan.

Suosittelen Starship Troopersia kaikille tieteiskirjallisuuden ystäville ja kaikille, joita kiinnostaa lukea jotain, mikä haastaa nykyiset yhteiskunnalliset ihanteet. Vaikka militarismilla ei tänä päivänä ole kovin hyvä maine, niin Heinleinin romaani on täysipäisen henkilön kirjoittama ja tarjoaa vaihtoehdon nykyajan viihteelle, joka tuntuu loittonevan yhä enemmän tosielämän olosuhteista.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Sota ja rauha

Sota ja rauha  ( Война и мир 1864-59),  Leo Tolstoi,  Suomentanut  Esa Adrian,  Otava 2016 Helsinki Aleksanteri I  oli Venäjän keisari Napoleonin sotien aikaan ja esiintyy romaanissa muutamaan otteeseen. Leo Tolstoita pidetään yhtenä maailmakirjallisuuden suurista nimistä ja Sota ja rauha on hänen tunnetuimpiaan teoksiaan yhdessä Anna Kareninan kanssa.  Sota ja rauha on Tolstoin tulkinta suuren isänmaallisen sodan, eli Napoleonin Venäjä-hyökkäyksen kulusta vuonna 1812. Tätä romaanin jälkimmäinen puolisko käsittelee. Romaanin alkupuoli taas alustaa tapahtumia ja tutustuttaa meidän kirjan henkilölöihin vuodesta 1805, jolloin Venäjä osallistui Napoleonin sotiin eri puolilla rajojensa ulkopuolella Euroopassa. 1800-luvun alun sodankäynti, joka tykkeineen ja kymmeniä-, ellei satojatuhansia sotilaita käsittävineen armeijoineen, on mielenkiintoisesti esimodernin ja modernin teollisen sodankäynnin välissä. Armeijat olivat isoja ja tulivoimaisempia kuin aiemmin,...

Kirja-arvostelu: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II  (The Rise and Fall of the Third Reich), William L. Shirer, Suomentanut Tapio hiisivaara, K. J. Gummerus osakeyhtiö 1962-63 Jyväskylä William L. Shirer Kun natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan ja Saksa miehitettiin, niin samalla vallattiin suuri määrä saksalaisia arkistoja ja sodan jälkeen natsipuolueen jäseniä ja sotilaita kuulusteltiin ja tuomittiin. Näiden arkistojen ja kuulustelupöytäkirjojen avulla amerikkalainen William Shirer lähti kirjoittamaan Kolmannen valtakunnan historiaa. Shirer oli toimittaja, joka työskenteli ensin Euroopassa ja sitten natsi-Saksassa 1934-1940. Hän siis oli todistamassa natsi-Saksan elämää ja oli mm. paikan päällä seuraamassa Compiègen aselevon allekirjoittamissa 1940, jossa Hitler oli henkilökohtaisesti kostamassa Ranskalle Saksan tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka kirjoittaminen tapahtui alle 20 vuotta toisen maailmansodan ja natsien kukistumisen jälkeen, nin Shirer koki, että saatavilla olev...

Kirja-arvostelu: Juokse tai kuole

 Aiemmin kirjoitin blogiinin kirja-arvostelun   Stephen Kingin Richard Bachman-romaanista Vimma. Samassa niteessä oli Kingin toinen romaani Juokse tai kuole. Vimma oli lähimenneisyyteen sijoittuva aikalaiskuvaus, kun taas Juokse tai kuole on dystopiakertomus tuelvaisuudesta. Silti koen, että molemmissa King kommentoi oman aikansa Yhdysvaltoja. Tosi-tv:n hallitsema dystopia Juokse tai kuole (The Running Man 1982), Richard Bachman/ Stephen King , Suomentanut Leevi Lehto Juokse tai kuole sijoittuu vuoden 2025 Yhdysvaltoihin, jossa talous ja yhteiskuntajärjestys ovat romahtaneet. Päähenkilö Ben Richards on slummien kasvatti, joka päättää osallistua julmaan tosi-tv-kilpailuun ansaitakseen rahaa tyttärensä sairaskuluihin. Sillä romaanin tulevaisuuden Yhdysvalloissa alemmilla yhteiskuntaluokilla ei ole juuri rahaa tai oikeuksia. He joutuvat asumaan ja työskentelemään erittäin saastuneissa oloissa. Yksi romaanin teema on luokkavastakkainasettelu. Tässä dystopiassa ihmisiä hallitaan to...