Siirry pääsisältöön

Kirja-arvostelu: Starship Troopers

 Starship Troopers, Robert A. Heinlein, G. P. Putnams's Sons 1959




Starship Troopers on amerikkalaisen tieteiskirjailija Robert A. Heinlein (1907-88) kuuluisimpia teoksia, jonka pohjalta on myös tehty elokuva Starship Troopers - Universumin sotilaat. 

Romaani sijoittuu tulevaisuuteen, jossa Maa on yhdistynyt yhdeksi federaatioksi ja on laajentunut ympäri galaksia, missä ihmiskunta on joutunut sotaan ötökkälajia vastaan, joka on vastaavasti luonut kehittyneen sivilisaation.

Romaanin keskiössä on Juan Rico, joka värväytyy Maan federaation asevoimiin ja josta tehdään sotilas Mobile Infrantryyn. Tulevaisuuden maan poliittinen järjestelmässä vain asevoimissa palvelleilla on äänioikeus. Heinleinin visio kirjassa on kuvata ihanteellisesti yhteiskuntaa, jonka ytimessä on sotilasjärjestelmä ja sen ihanteet.

Tätä tavoitetta palvelee romaanin kulku. Romaanin alkupuolella keskityään Ricon kouluttautumiseen Mobile Infantryn sotilaaksi. Koulutusleiri on äärimmäisen haastava ja tieteellisesti kehitetty tuottamaan mahdollisimman sitoutuneita ja osaavia sotilaita. Vaikka Mobile Infrantyn sotatavat perustuvat korkeatasoisen teknologian hyödyntämiseen, niin peruskoulutus aselajihaarassa perustuu fyysiseen ja henkiseen kuriin. Romaanin alkupuoli tuntuukin vähemmän scifiromaanilta ja paino on militarismin ihannoinnissa. Heinlein on itse saanut sotilaskoulutuksen, vaikka tuli vapaututetuksi palveluksesta terveyssyistä.

Romaanin jälkipuoli keskittyy sitten Mobile Infantryn arkeen keskellä tähtienvälistä sotaa. Mobile Infantry on merijalkaväkeen tai laskuvarjojoukkoihin verrattava aselaji, joka pudotetaan etulinjaan tekemään likainen työ. Mobile Infantryn sotilailla on käytössään kehittynyt puku, joka mahdollistaa liikkumisen vierailla planeetoilla ja arsenaali tuhovoimaisia aseita. Määrällisesti he ovat suhteellisen pieni joukko, jossa sotilaiden laatu ja kehittynyt teknologia korvaa määrän.

Sota ötökkälajia vastaan on kiehtovasti kuvattu, vaikka romaanin paino on enemmän militaristisen järjestelmän kuvaamisessa, kuin tähtienvälisessä sodassa. Kerronnallisesti ötökkälaji on vieras vihollinen, jonka kanssa ihmiskunnan on pakko sotia. Ihmisillä kun ei ole yhteyttä ötököihin, koska ötököillä on joukkotietoisuus (Hive mind), ja ihmisillä ei ole keinoja viestiä heidän kanssaan, ja molemmat lajit taistelevat elintilasta ja selviytymisestään galaksissa.

Heinleinin yhteiskuntaihanne romaanissa on mielenkiintoinen suhteessa omaan aikaamme. Romaanissa 1900-luvun lopulla rajaton demokratia on kaatunut ja tilalle tullut Amerikan ja Euroopan Kiinaa vastaan käytyjen sotien veteraanien järjestämä yhteiskunta, jossa äänioikeus perustuu sotilaspalveluksen suorittamiseen. Heinleinin visiot ovat selkeästi militaristisia, mutta muuten Maan federaation arvot tuovat mieleen klassisen anglo-amerikkalaisen klassisen liberalismin. Romaanissa mainostetaan, miten federaatiossa verot ovat alhaiset ja yksilönvapaudet ennennäkemätömän suuria. Idea on, että tiukan asepalveluksen suorittaneet ovat osoittaneet, että heillä yhteisön etu on tärkeä, joten heille voidaan suoda oikeus äänestää. Kenellä tahansa on oikeus värväytyä, vaikka sitä ei juuri mainosteta massoille. Järjestelmää ei voi oikein sanoa fasistiseksi. Asevoimien ulkopuolella se ei liene ollenkaan hiearkinen ja asevoimat itsessään on vahvasti meritokraattinen ja avoin kaikille etnisyyksille, uskonnoille ja molemmille sukupuolille. Tätä korostaa, että kirjan päähenkilö on filippiiniläinen Juan Rico muuten hyvin anglo-amerikkalaisessa ympäristössä.

Suomalaisia lukijoita voi kiinnostaa, että romaanissa on mukana pari kertaa joukkojenkuljetusalus, joka on nimetty Mannerheimin mukaan.

Suosittelen Starship Troopersia kaikille tieteiskirjallisuuden ystäville ja kaikille, joita kiinnostaa lukea jotain, mikä haastaa nykyiset yhteiskunnalliset ihanteet. Vaikka militarismilla ei tänä päivänä ole kovin hyvä maine, niin Heinleinin romaani on täysipäisen henkilön kirjoittama ja tarjoaa vaihtoehdon nykyajan viihteelle, joka tuntuu loittonevan yhä enemmän tosielämän olosuhteista.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II  (The Rise and Fall of the Third Reich), William L. Shirer, Suomentanut Tapio hiisivaara, K. J. Gummerus osakeyhtiö 1962-63 Jyväskylä William L. Shirer Kun natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan ja Saksa miehitettiin, niin samalla vallattiin suuri määrä saksalaisia arkistoja ja sodan jälkeen natsipuolueen jäseniä ja sotilaita kuulusteltiin ja tuomittiin. Näiden arkistojen ja kuulustelupöytäkirjojen avulla amerikkalainen William Shirer lähti kirjoittamaan Kolmannen valtakunnan historiaa. Shirer oli toimittaja, joka työskenteli ensin Euroopassa ja sitten natsi-Saksassa 1934-1940. Hän siis oli todistamassa natsi-Saksan elämää ja oli mm. paikan päällä seuraamassa Compiègen aselevon allekirjoittamissa 1940, jossa Hitler oli henkilökohtaisesti kostamassa Ranskalle Saksan tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka kirjoittaminen tapahtui alle 20 vuotta toisen maailmansodan ja natsien kukistumisen jälkeen, nin Shirer koki, että saatavilla olevat k

Kirja-arvostelu: Talvisota

Talvisota, Antti Tuuri, Otava 1984 Antti Tuurin Talvisota-romaani kuuluu Tuurin Pohjanmaa-kirjasarjaan ja romaani kertoo pohjanmaalaisista kootun Jalkaväkirykmentin 23 talvisodasta.  Kirjan kertoja ja päähenkilö on Tuurin Pohjanmaa -kirjasarjan keskiössä olevan Hakala-suvun jäsen Martti, joka on rivimiehenä pohjalaisrykmentissä. Tuurin tavoitteena on kuvata talvisotaa enemmän sotilaiden kollektiivisena kokemuksena. Suurimman osan ajasta Hakalan kerronta on me-muotoisessa ja vaihtelee rykmentin tasolta henkilökohtaiselle tasolle ja kaikesta sen välillä tilanteen mukaan. Kirja alkaa kun rykmentin miehet lähtee Pohjanmaalta Karjalankannakselle ylimääräisten kertausharjoitusten johdosta lokakuussa 1939. Ensin kuvataankin rykmentin siirtymistä ja odottelua, kun Suomi ja Neuvostoliitto neuvottelivat Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Mehän tiedämme, miten niissä kävi, mutta sotilaille sodan syttyminen ei ollut varmaa, vaikka siihen valmistaudittiin mm. erilaisilla linnoitustö

James Burnham ja managerit

James Burnham Kirja-arvostelu: The Managerial Revolution: What is Happening in the World (1941), James Burnham James Burnham (1905-1987) oli amerikkalainen poliittinen teoreetikko ja filosofi, jonka ehkä tunnetuin perintö oli teorian muotoileminen managerien vallasta, joka korvaisi kapitalisten järjestelmän 1900-luvulla.  The Managerial Revolution teos, jossa hän esittelee teoriansa toisen maailmansodan alkupuolella, kun Burnhamin kotimaa Amerikka oli vielä muodollisesti sodan ulkopuolella. Nykyään Burnhamin ensin muotoilema teoria managerien vallasta on USA:n johtaman liberaalin maailmanjärjestyksen oikeistolaisten arvostelijoiden käytössä. Burnhamin teorian lähtökohta on, että managerit, jonka muodostavat liikejohtajat, teknikot, byrokraatit ja sotilaat, muodostaisi uuden hallitsevan luokan ja korvaisi vanhan kapitalistisen mallin. Burnhamin mukaan Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa olivat pidemmällä tässä kehityksessä ja näiden maiden malli inspiroi Burnhamin teoriaa. Neuvost