Mitä maailmansotia on käyty?

Ajattelin lähinnä omaksi huvikseni pohtia, mitä maailmansotia on historiassa käyty. Tähän innosti, kun pariin otteeseen on tullut vastaan, että Napoleonin sotia on luonnehdittu maailmansodiksi.

Maailmansodiksi kutsutaan kahta 1900-luvun suursotaa. Käsittelen näitä, mutta pohdin myös muita tapauksia. Tarkoituksenani on tarkastella, onko konfliktilla ollut aidosti maailmanlaajuinen luonne ja ovatko eri paikoissa tapahtuneet sotatoimet miten yhteydessä muihin rintamiin.

Tämä ei ole kovin vakava teoreettinen harjoitus, mutta mielenkiintoista käydä aihetta läpi.

Aika ennen Kolumbusta - kunniamaininnat:

Ennen kuin Kristoffer Kolumbus purjehti Amerikkaan, niin yhteydet Amerikan kaksoismantereen ja muun maailman välillä oli vähäiset, ainakin sen verran, että ennen Kolumbusta ei ollut sotaa, jota voisi sanoa maailmansodaksi, koska Amerikka oli täysin sivussa. Ajattelin jakaa silti pari kunnianmainintaa.

Aleksanteri Suuri

Aleksanteri Suuren valloitukset: Aleksanteri Suuri lähti Makedonian kuningaskunnasta valloitusretkelleen ja löi Persian suuren valtakunnan ja alisti Vähä-Aasian, Egyptin, Babylonian, Persian, osia Keski-Aasia ja eteni Indus-joelle saakka. Vaikka Aleksanterin valloituksilla ei ollut suoraa vaikutusta Kiinaan eikä muutenkaan ollut globaalia, niin sen kokeneelle aikalaisille Aleksanterin valloitusretki varmasti tuntui maailmansodalta. Aleksanterin valloitukset myös hellenisoi itäisen välimeren alueen Egyptiä myöten, millä oli suuri vaikutus historian kehitykseen.

Tshingis-kaanin ja hänen seuraajiensa mongolivalloitukset: Tshingis-kaani ja hänen seuraajiensa vallotukset 1200-luvulla yhdisti laajoja alueita Euraasiassa Kiinasta Venäjälle ja Lähi-itään. Vaikka mongolien valloitussotien vaikutus jäi euraasiaan keskukseen, niin kyseessä oli silti suhteellisen lyhyessä ajassa luotu jättiläisvaltakunta ja sen pohjalta luodut seuraajavaltiot.

Löytöretkien aika:

Espanja ja Portugali: Ensimmäinen hallitsija, joka todella soti globaalisti, lienee Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari ja Espanjan kuningas Kaarle V. Kaarle V hallitsi laajoja alueita Euroopassa ja lisäksi hänen valtakaudellaan Espanjaan vallan alle joutuivat konkistadorien toimesta Meksiko ja Peru. Kaarlen yksi päävastustaja oli Ottomaanien valtakunnan Suleiman Suuri, jonka vallan alla oli itäinen välimeri, Kaakkois-Eurooppa ja laajoja alueita Lähi-idässä. Nämä hallitsijat sotivat säännöllisesti ja taistelukenttinä oli niin Wien kuin Tunis. En ehkä julistaisi 1500-luvun sodankäyntiä maailmansodaksi, mutta sotivilla valtakunnilla oli tässä vaiheessa globaali ulottuvuus.

 Keisari Kaarle V

Mainitsemisen arvoinen on myös Portugalin siirtomaaimperiumin laajeneminen 1500-luvun taitteessa. Portugalin löytöretkeilijät löysivät uusia merireittejä ja Portugali sai siirtomaita Brasiliasta, Afrikasta, Intiasta ja Itä-Aasiasta. Erityisesti Itä-Aasian omistukset olivat enemmän kauppapaikkoja ja tukikohtia, joten en tässäkään kohtaa sano, että Portugali kävi 1500-luvulla maailmansotia. Portugali oli silti vahva laivasto- ja kauppavoima globaalisti. Myöhemmin Alankomaat ja Englanti ottivat Portugalin asemia siirtomaakilpailussa.

Maailmansotia muskettien kanssa?

Kuten edellä käyty läpi, niin eurooppalaiset siirtomaavallat laajentuivat kauas Euroopan ulkopuolelle, erityisesti Amerikkaan, 1500-luvun jälkeen. En ala jokaista konfliktia käymään läpi, jossa on siirtomaavaltoja mukana, mutta nostan tässä kaksi tapausta, joita voisi kutsua maailmansodaksi.

Seitsenvuotinen sota: Seitsenvuotisen sodan (1756-63) pääpaino oli Euroopassa, missä Preussi ja Iso-Britannia sotivat mm. Ranskaa, Itävaltaa ja Venäjää vastaan. Vaikka sota oli Euroopassa suurimittaista ja erityisesti Preussi Frederik Suuren johdolla kärsi kovia, niin Euroopassa sota ei johtanut aluemuutoksiin. Sota oli mahdollisesti merkityksellisempi Pohjois-Amerikan kehitykselle, jossa Britannia ja Ranska taistelivat mantereen hegemoniasta. Konfliktin globaalia luonnetta vahvistaa, että sekä Ranskalla että Britannialla oli merkittäviä intiaaniliittolaisia. Britannia voitti sodan ja sai haltuunsa Ranskan omistukset Pohjois-Amerikassa. Tämä loi pohjan nykyiselle englanninkieliselle Pohjois-Amerikalle, jossa ranskankielinen Quebec on muistona menneestä. Seitsenvuotiseen sotaan liittyi myös taisteluita Intiassa ja Etelä-Amerikassa.

Ranskan vallankumoussodat ja Napoleonin sodat: Tämä kohta on vaike pähkinä, koska kyseessä ei ole yksi sota, vaan sarja vuosina 1792-1815 käytyjä sotia, joka johti juurensa Ranskan vallankumouksesta, johti Napoleonin nousuun ensin Ranskan armeijan riveissä ja lopulta keisariksi ja Manner-Euroopan herraksi. Euroopan tasolla sodat ja kumoukset ovat täysin verrannollisia maailmansotiin. Eri maiden armeijat pyyhkivät alueiden yli ja hallitsijoita kaatui ja uusia Ranskan vallankumouksen ihanteita mukailevia hallituksia nostettiin ja lopulta Napoleon kukistettiin kahdesti ja vanha valta palautettiin, toistaiseksi. Näitä sotia ei juurikaan käyty muilla mantereilla, mutta Espanjan kuningaskunnan valtaus johti Espanjan Latinalaisen Amerikan siirtomaiden onnistuneisiin itsenäisyyssotiin. Britannia kävi ajanjaksolla omia sotia Intiassa ja Yhdysvaltoja vastaan 1812 sodassa. Nämä olvat epäsuorasti yhteydessä Ranskaan. Onko kyseessä sitten maailmansota? Kenties tämä on makuasia, mutta Britannian näkökulmasta voidaan ehkä sanoa, että kyseessä oli eri alueilla käytyjä erillisiä sotia.

1900-luvun maailmansodat:

1800-lukua pidetään rauhan kautena 1900-lukuun verrattuna. 1800-luvun rauha on suhteellista, jopa eurooppalaiset suurvallat sotivat keskenään, kuten Krimin sodassa ja Saksan yhdistysmissodissa, mutta nämä sodat olivat joko maantieteellisesti rajattuja tai lyhytkestoisia. 1900-luvun alussa jotkut uskoivat ikuisen rauhan aikaan. Kun muistaa ajan kiihtyvän asevarustelun ja liittosuhteiden luomisen, niin tämä arvio ei varsinkaan jälkikäteen näytä hyvältä.

Ensimmäinen maailmansota: Miksi ensimmäista maailmansotaa pidetään ensimmäisenä maailmansotana? Suurin osa sotatoimissa kun käytiin Euroopassa ja Ottomaaneja vastaan Lähi-Idässä ja Kaukasuksella. Kuitenkin tähän mennessä eurooppalaiset siirtomaavallat hallitsivat melkein koko Afrikkaa ja suuria alueita Aasiasta suoraan tai epäsuoraan. Siten kun eurooppalaiset sotivat, niin se vaikutti suoraan heidän siirtomaihin, joiden taloutta hyödynnettiin sotaponnisteluista ja joista värvättiin sotilaita, erityisesti Ranska ja Britannia. Esim. Intia osallistui sotaponnistuksiin suuresti ja odotti vastineeksi suurempaa itsehallintoa brittivallan alla, joka ei sitten toteutunut. Ensimmäiseen maailmansotaan osallistui myös suuresti Britannian dominiot Kanada, Etelä-Afrikka, Australia ja Uusi-Seelanti. Australialle ja Uudelle-Seelannille Gallipolin epäonnistunut maihinnousuoperaatio 1915 oli tärkeä osa kansallisen tietoisuuden muodostumista, kun operaatioon osallistui ja siinä kaatui paljon sotilaita näistä maista. Yhdysvallat liittyi sotaan vasta 1917, mutta maan panos oli merkittävä ympärysvaltojen voitolle. Euroopan ja Lähi-Idän ulkopuoliset rintamat eivät sotilaallisesti olleet merkittäviä, mutta Saksan vastarinta ympärysvaltoja vastaan Saksan Afrikan siirtomaissa imi resursseja muilta rintamilta vuosien ajan. (Paul von LettowVorbeckin tarina on äärimmäisen kiehtova.) Japani sai taas Saksalta uusia tukikohtia Tyynellämerellä, joilla on merkitystä seuraavassa maailmansodassa. Sota kosketti hiukan jopa Kiinaa, kun Japani miehitti Saksan omistukset Kiinassa. Sodan lopputulos vaikutti eniten Eurooppaan, kun vanhat keisarikunnat kaatuivat ja tilalle tuli uusia kansallisvaltioita. Paperilla Britannian ja Ranskan siirtomaaimperiumit laajenivat, kun he saivat alueita Saksalta ja Ottomaaneilta, mutta molemmat maat olivat heikentyneet maailmasodassa ja imperiumien sisäinen eheys ja legimiteetti olivat ottanut kolauksen. Kaiken kaikkiaan ensimmäisen maailmansodan vaikutkset tuntuivat kaikkialla, vaikka se oli Eurooppa-keskeinen konflikti.

 Mannerheim oli vahvasti mukana molemmissa maailmansodissa.

Toinen maailmansota: Toinen maailmansota on erittäin selvä maailmanlaajuinen konflikti. Adolf Hitlerin valloitukset vetivät melkein koko Euroopan täyteen sotaan ja Japanin valloitussota käsitti laajoja alueita Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellämerellä. Kun sodan lopputuloksen ratkaisi Yhdysvaltojen vetäminen mukaan sotaan ja maan laaja panostus sotatoimiin sekä Euroopassa että Tyynellämerellä, niin kenelläkkään ei jää epäselväksi sodan globaali luonne. Toinen maailmansota johti eurooppalaisten siirtomaavallan lakkaamiseen välittömästi sodan jälkeen tai sotien jälkeisinä vuosikymmeninä maasta riippuen.

Kylmä sota: Kylmä sota ei tunnetusti kuumentunut täydeksi sodaksi supervaltojen Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä. Silti se oli poliittisesti jakoi suuria osia maailmasta ja paikoin johti aseelliseen konfliktiin. Paikallisia sotia olivat mm. Korean ja Vietnamin sodat, joissa Yhdysvallat soti kommunisteja vastaan kaukana kotoa. Olisi liian yksinkertaista todeta, että vuosina 1945-89 kaikki riippui kahdesta supervallasta, mutta kylmän sodan ideologisen konfliktin vaikutusta ei ole syytä myöskää aliarvioida. Jokaisella maalla on oma historiansa, mutta kylmän sodan aikana niin usein siitä tuli osa suurempaa vastakkainasettelua tavalla tai toisella. Kolmas maailmansota? Ehkä ei, koska täysimittaista sota supervaltojen välillä ei ollut.

Näiden konfliktien maailmanlaajuisuuden pohtimiseen voisi syventyä paljon enemmän, enkä pidä tätä ollenkaan tyhjentävänä esityksenä. Mutta tämä oli ajatus- ja kirjoitusharjoituksena mielenkiintoinen ja voin kenties jatkaa aiheen tiimoilta kenties myöhemmin. Kaksi maailmansotaa ovat ansainneet nimensä ja 1900-luvun globaaleina massasotina ne ovat ainutlaatuisia, mutta sitä aiemmin on ollut merkitykselliä sotia, joissa on vahva globaali ulottuvuus.