Siirry pääsisältöön

Tekstit

James Burnham ja Machiavellistit

Uusimmat tekstit

James Burnham ja managerit

James Burnham Kirja-arvostelu: The Managerial Revolution: What is Happening in the World (1941), James Burnham James Burnham (1905-1987) oli amerikkalainen poliittinen teoreetikko ja filosofi, jonka ehkä tunnetuin perintö oli teorian muotoileminen managerien vallasta, joka korvaisi kapitalisten järjestelmän 1900-luvulla.  The Managerial Revolution teos, jossa hän esittelee teoriansa toisen maailmansodan alkupuolella, kun Burnhamin kotimaa Amerikka oli vielä muodollisesti sodan ulkopuolella. Nykyään Burnhamin ensin muotoilema teoria managerien vallasta on USA:n johtaman liberaalin maailmanjärjestyksen oikeistolaisten arvostelijoiden käytössä. Burnhamin teorian lähtökohta on, että managerit, jonka muodostavat liikejohtajat, teknikot, byrokraatit ja sotilaat, muodostaisi uuden hallitsevan luokan ja korvaisi vanhan kapitalistisen mallin. Burnhamin mukaan Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa olivat pidemmällä tässä kehityksessä ja näiden maiden malli inspiroi Burnhamin teoriaa. Neuvost

Joukkopsykologian oppikirja

  Gustave Le Bon Kirja-arvostelu: Joukkosielu (Psychologie des Foules, 1895) Gustave Le Bon,  Kiuas Kustannus 2017 Gustave Le Bon (1841-1931) oli ranskalainen yleisnero, joka tuli tunnetuksi mm. antropologian alalla. Joukkosielu on Le Bonin kuuluisa kirja ihmisjoukkojen käyttäytymisestä. Le Bonin keskeinen ajatus on, että joukosta ihmisistä tulee tyhmempi toimija kuin mitä ihmiset olisivat yksilöinä. Joukot voivat kiihottua helposti järjettömään väkivaltaan, mutta niillä voi olla myös omanlaisena siveellisyys.  Joukkojen toimintalogiikka kumpuaa kunkin "rodun" luonteesta ja kulttuurillisesta alitajunnasta. Latinalaisilla kansoilla on eri arvot kuin vapautta arvostavilla angloamerikkalaisilla.  Le Bon nostaa joukot valituksen jälkeisten länsimaalaisten yhteiskuntien merkittävimmäksi voimaksi, kun monarkioiden, aateliston ja kirkon harvainvalta on väistynyt. Le Bonin ajattelu kumpuaa Ranskan historiasta. Ranskan vallankumous ja Le Bonin kokema Pariisin piiritys Preussin ja Rans

Nikolai Wrangel ja Venäjän matka maaorjuudesta bolshevismiin

  Nikolai Wrangel Kirja-arvostelu: Vapaaherra N. E. Wrangelin muistelmia - Maaorjuudesta bolshevismiin I 1847-1895 Nikolai Wrangel, suomentanut  Toivo T. Kaila, Werner Söderström osakeyhtiö 1922 Vapaaherra N. E. Wrangelin muistelmia - Maaorjuudesta bolshevismiin II 1895-1921  Nikolai Wrangel,  suomentanut  Toivo T. Kaila,  Werner Söderström osakeyhtiö 1922 Nikolai Wrangel (1847-1923) oli venäläinen aatelismies, joka teki uransa liike-elämän parissa. Venäjän bolshevikkivallankumouksen takia joutui hän lähtemään Venäjältä maanpakoon. Suomessa Wrangel vietti pari vuotta, muutti Dresdeniin, jossa kirjoitti muistelmansa. Nikolain poika Pjotr Wrangel on isäänsä kuuluisampi. Pjotr toimi ensimmäisessä maailmansodassa ja Venäjän sisällissodassa sotilaskomentajana ja sodan loppuvaiheessa oli valkoisten venäläisten ylipäällikkö. Olen kirjoittanut hänen muistelmistaan myös blogissani . Isä Nikolain muistelmista kuulin, kun kysyin historioitsija Teemu Keskisarjalta , oliko hän lukenut Pjotrin muist

Koivisto pohtii Venäjää

Kirja-arvostelu: Venäjän idea, Mauno Koivisto , (Ilmestynyt ensimmäisen kerran 2001) Otava 2022 Venäjän idea  on kirja, jossa presidentti Mauno Koivisto pohtii Venäjän olemusta. Koivisto käy läpi Venäjän tuhatvuotista historiaa ja pohdiskelee Venäjää suomalaisesta näkökulmasta lännestä päin katsottuna. Jatkosodan rintamasotilaana ja yhtenä YYA-ajan Suomen johtavana poliitikkona Koivistolla on paljon omakohtaista kokemusta Venäjästä ja Neuvostoliitosta, josta ammentaa. Venäjän historia alkaa, kun viikinki- Rurik ja hänen veljensä kutsutaan hallitsemaan itäslaavilaisia kansoja yli tuhat vuotta sitten. Koivisto on lukenut paljon Venäjän historiasta ja hänen esityksensä edustaa valtavirtaa Venäjän historian tulkinnassa, mutta Koivisto nostaa hyviä näkökohtia ja pitää esityksensä ytimekkäänä. Koivisto etenee läpi Venäjän historian ja välissä Koivisto heittää sekaan omia kokemuksiaan uraltaan kansianvälisiä johtajia tavanneena valtiopäämiehenä. Esimerkkinä pääsemme lukemaan, mitä Robert Muga

Managerismia ja teknologiaa

  Kirja-arvostelu: Suuri peli, Tenho Kiiskinen, Kiuas Kustannus 2022 Suuri peli  on Tenho Kiiskisen toinen julkaistu esseekokoelma. Kiiskisen ensimmäinen esseekokoelma Humanismin paheet  keräsi huomiota kärkevällä ja suoralla tyylillään. Suuressa pelissä Kiiskinen jatkaa nykyaikaisen yhteiskunnan kriittistä tarkastelua. Suuren pelin esseissä   Kiiskinen ei itsetarkoituksellisesti provosoi, mutta kirjoittaa suoraan mitä ajattelee. Kiiskinen avaa johdannossa omaa mielenmaisemaansa esseekokoelman kirjoittamisaikana. Esseekokoelman vahvuus on Kiiskisen rehellisyys. Ei tarvitse arvailla, onko kirjoittajalla taka-ajatuksia kun Kiiskinen avaa lähtökohtansa itse. Ei-valkoisten maahanmuuttajien avulla suoritetusta väestönvaihdosta ja liian itsevarmoista naisista Kiiskinen kirjoittaa tavalla, jota moni häveliäästi välttäisi. Esseiden aiheita ovat mm. globaali yhteiskuntajärjestys, tulevaisuudenkehitys lähivuosikymmeninä, teknologia ja mahdollinen teknokratia. Aiheet, joita Kiiskinen käsittelee,

Teollista yhteiskuntaa vastaan

Kirja-arvostelu: Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus (Industrial Society and Its Future, 1995) Theodore Kaczynski, Suomentanut Timo Hännikäinen, Kiuas Kustannus 2020 Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus eli ns. Unabomber-manifesti on Theodore Kaczynskin ohjelmajulistus, jossa hän perustelee motiiveja ja yllyttää ihmisiä aloittamaan vallankumouksen teollista järjestelmää vastaan. Kaczynski kävi vuosina 1978-1995 kirjepommi kampanjaa, joka tappoi kolme ihmistä ja haavoitti 23. Hän jäi kiinni 1996, kun sukulaiset tunnistivat hänen kirjoitustyylinsä manifestistä. Tällä hetkellä Kaczynski istuu elinkautisia vankilassa. Suomentaja Hännikäisen esipuhe esitelee kirjan alussa lyhyesti Kaczynskin elämää ja ajattelua. Kritiikkinä teolliselle yhteiskunnalle manifestilla on ansionsa ja puutteensa. Kaczynskin keskeisiä väitteitä on, että teollinen yhteiskunta vie ihmisiltä mahdollisuuden hallita omaa elämäänsä, jonka myötä ihminen on onnettomampi teollisessa yhteiskunnassa kuin selvästi ale