Siirry pääsisältöön

Joukkopsykologian oppikirja

 

Gustave Le Bon

Kirja-arvostelu: Joukkosielu (Psychologie des Foules, 1895) Gustave Le Bon, Kiuas Kustannus 2017

Gustave Le Bon (1841-1931) oli ranskalainen yleisnero, joka tuli tunnetuksi mm. antropologian alalla. Joukkosielu on Le Bonin kuuluisa kirja ihmisjoukkojen käyttäytymisestä.

Le Bonin keskeinen ajatus on, että joukosta ihmisistä tulee tyhmempi toimija kuin mitä ihmiset olisivat yksilöinä. Joukot voivat kiihottua helposti järjettömään väkivaltaan, mutta niillä voi olla myös omanlaisena siveellisyys. 

Joukkojen toimintalogiikka kumpuaa kunkin "rodun" luonteesta ja kulttuurillisesta alitajunnasta. Latinalaisilla kansoilla on eri arvot kuin vapautta arvostavilla angloamerikkalaisilla. 

Le Bon nostaa joukot valituksen jälkeisten länsimaalaisten yhteiskuntien merkittävimmäksi voimaksi, kun monarkioiden, aateliston ja kirkon harvainvalta on väistynyt.

Le Bonin ajattelu kumpuaa Ranskan historiasta. Ranskan vallankumous ja Le Bonin kokema Pariisin piiritys Preussin ja Ranskan sodasssa ja sitä seurannut Pariisin kommuuni sisälsivät paljon joukkojen irraationaliselta vaikuttavaa väkivaltaa ja kapinaa. Kuluneen reilun 100 vuoden aikana Ranska oli myös nähnyt kuninkaiden, keisarien ja tasavaltojen kaatuvan, kun niiden alapuolella tavallisten ranskalaisten elämä muuttui vähemmän.

Joukkosielu laittaa ajattelemaan politiikan perustperiaatteita. Jos yhteiskunnat toimivat joukkojen alitajuntaisten, kulttuurista pohjautuvien viettien pohjalta, eikä rationaalisten yksilöiden pohdintojen ja keskustelujen, niin se saa valistuksen aatteet kyseenalaiseen valoon.

Itse sanoisin, että yhteiskuntien eliitillä on paremmat mahdollisuudet, ainakin jossain olosuhteissa, ohjailla alempia kerroksia kuin Le Bon antaa ymmärtää. Mutta Le Bonin havannoit joukkojen toimintalogiikasta ja sen seurauksista ovat erittäin teräviä.

1900-luvun historia ja sen totalitaariset valtiot ja sähköisen median, etenkin internetin, synty tuovat uusia näkökulmia joukkopsykologiaan, mutta siitä huolimatta Le Bonin opit eivät ole ollenkaan vanhentuneita, vaan ovat täysin ajankohtaisia nykylukijalle. 

Suosittelen Le Bonin erinomaista Joukkosielua kaikille, joita yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho

Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I-II  (The Rise and Fall of the Third Reich), William L. Shirer, Suomentanut Tapio hiisivaara, K. J. Gummerus osakeyhtiö 1962-63 Jyväskylä William L. Shirer Kun natsi-Saksa hävisi toisen maailmansodan ja Saksa miehitettiin, niin samalla vallattiin suuri määrä saksalaisia arkistoja ja sodan jälkeen natsipuolueen jäseniä ja sotilaita kuulusteltiin ja tuomittiin. Näiden arkistojen ja kuulustelupöytäkirjojen avulla amerikkalainen William Shirer lähti kirjoittamaan Kolmannen valtakunnan historiaa. Shirer oli toimittaja, joka työskenteli ensin Euroopassa ja sitten natsi-Saksassa 1934-1940. Hän siis oli todistamassa natsi-Saksan elämää ja oli mm. paikan päällä seuraamassa Compiègen aselevon allekirjoittamissa 1940, jossa Hitler oli henkilökohtaisesti kostamassa Ranskalle Saksan tappiota ensimmäisessä maailmansodassa. Vaikka kirjoittaminen tapahtui alle 20 vuotta toisen maailmansodan ja natsien kukistumisen jälkeen, nin Shirer koki, että saatavilla olevat k
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kirja-arvostelu: Talvisota

Talvisota, Antti Tuuri, Otava 1984 Antti Tuurin Talvisota-romaani kuuluu Tuurin Pohjanmaa-kirjasarjaan ja romaani kertoo pohjanmaalaisista kootun Jalkaväkirykmentin 23 talvisodasta.  Kirjan kertoja ja päähenkilö on Tuurin Pohjanmaa -kirjasarjan keskiössä olevan Hakala-suvun jäsen Martti, joka on rivimiehenä pohjalaisrykmentissä. Tuurin tavoitteena on kuvata talvisotaa enemmän sotilaiden kollektiivisena kokemuksena. Suurimman osan ajasta Hakalan kerronta on me-muotoisessa ja vaihtelee rykmentin tasolta henkilökohtaiselle tasolle ja kaikesta sen välillä tilanteen mukaan. Kirja alkaa kun rykmentin miehet lähtee Pohjanmaalta Karjalankannakselle ylimääräisten kertausharjoitusten johdosta lokakuussa 1939. Ensin kuvataankin rykmentin siirtymistä ja odottelua, kun Suomi ja Neuvostoliitto neuvottelivat Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Mehän tiedämme, miten niissä kävi, mutta sotilaille sodan syttyminen ei ollut varmaa, vaikka siihen valmistaudittiin mm. erilaisilla linnoitustö
Lähetä kommentti
Lue lisää

James Burnham ja managerit

James Burnham Kirja-arvostelu: The Managerial Revolution: What is Happening in the World (1941), James Burnham James Burnham (1905-1987) oli amerikkalainen poliittinen teoreetikko ja filosofi, jonka ehkä tunnetuin perintö oli teorian muotoileminen managerien vallasta, joka korvaisi kapitalisten järjestelmän 1900-luvulla.  The Managerial Revolution teos, jossa hän esittelee teoriansa toisen maailmansodan alkupuolella, kun Burnhamin kotimaa Amerikka oli vielä muodollisesti sodan ulkopuolella. Nykyään Burnhamin ensin muotoilema teoria managerien vallasta on USA:n johtaman liberaalin maailmanjärjestyksen oikeistolaisten arvostelijoiden käytössä. Burnhamin teorian lähtökohta on, että managerit, jonka muodostavat liikejohtajat, teknikot, byrokraatit ja sotilaat, muodostaisi uuden hallitsevan luokan ja korvaisi vanhan kapitalistisen mallin. Burnhamin mukaan Stalinin Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa olivat pidemmällä tässä kehityksessä ja näiden maiden malli inspiroi Burnhamin teoriaa. Neuvost
Lähetä kommentti
Lue lisää