Kirja-arvostelu: Melancholica (2013), Juhani Sarsila, Kiuas Kustannus 2022
Melancholica on esseekokoelma, joka on koottu Juhani Sarsilan kirjoituksista. Melancholican takakannessa esitellään, että Sarsila on latinisti, gresisti, filosofian tohtori sekä aate- ja oppihistoriandosentti. Tämä esittely vastaa hyvin esseiden sisältöä.
Sarsila tarjoaa kokoelman 15 esseellä lukijalle asiantuntevan kurkistusaukon länsimaisen kulttuurin kehitykseen antiikista nykypäivään. Ensimmäisessä esseessä Sarsila esittelee lukijalle filosofi Herakleitoksen. Vaikka Herakleitoksen kirjoituksissa on jäänyt jälkipolville vain katkelmia, hänen vaikutuksensa häntä seuranneeseen filosofiaan on ollut suurta. Myös Melancholicassa Herakleitos-essee luo lähtökohdat koko kokoelmalle. Vaikka esseet ovat itsenäisesti kirjoitettu toisistaan ja ne voidana lukea yksinään, niin Melancholicassa ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, kun Sarsila liittää kirjoittamansa aiheet sivilisaatiomme kehityskulkuun.
Herakleitoksen lisäksi esseet käsittelevät mm. stoalaisuutta. Esille tässä nostan laajan esseen Oswald Spenglerin filosofiasta ja kokoelman päättävän esittelyn tiibetiläisestä kuolleiden kirjasta.
Sarsila paljastuu kirjoituksissaan kokoelman nimensä mukaisesi melankolikoksi, jonka mielestä maailma olisi saanut jäädä luomatta. Nykypäivän humanismin tilaa Sarsila arvostelee ja poikkeuksellisesti kehtaa väittää, että humanismi voi parantua, kun rahanjako humanisteille loppuu. Sarsilan esseissä näkyy korkea arvostus antiikin kieliä kohtaan ja Vladimir Leniniä käsitellään hänen latinan koulutuksensa kautta.
Kaiken kaikkiaan Melancholica on korkeatasoinen kirjoituskokoelma, jota voi suositella sivistystä kaipaavalle.
Kommentit
Lähetä kommentti